Digitaalinen sanelu mullisti HUS-Servisillä niin ­tulokset, prosessit kuin työhyvinvoinnin. Seuraava askel on ­puheentunnistus – eikä matka siihen pysähdy.

Helsingin Pitäjänmäellä kuuluu jatkuva rapina, kun sadat sormet naputtavat lääkärien saneluja tekstitiedostoiksi Suomen suurimmassa päivystyspurkupisteessä. Kiirettä pitää, sillä vuodessa saneluja kertyy melkein kaksi miljoonaa.

”Erikoissairaanhoito on päivystyksellistä ja sanelut täytyy voida purkaa ympäri vuorokauden. Meillä 60 henkeä purkaa tekstejä jatkuvana kolmivuorotyönä”, sanoo HUS-Servisin tekstinkäsittelystä ja digisanelusta vastaava palvelupäällikkö Jari Simonen.

Kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri siirtyi digisaneluun, toimintaprosessi mullistui. Satojen ihmisten työrooli ja -tavat muuttuivat. Sanelujen tuottamisesta ja purkamisesta tuli paikasta riippumatonta.

Nykyisin lääkäri tekee sanelunsa mobiililaitteeseen, josta äänitiedosto siirtyy verkossa tekstinkäsittelijöille. Puretut tekstit välitetään verkossa tietojärjestelmään ja Kansallisen Terveysarkiston Omakanta-palvelun kautta edelleen potilaalle.

Teknologiaa pitää uskaltaa käyttää hyväksi. Jos prosessi säilyy entisenä ja teknologia vain otetaan sen päälle, investoinnista ja muutoksesta saadut hyödyt jäävät käyttämättä.

Jari Simonen, HUS-Servis

Simonen on johtanut digitalisaatiohanketta sen alusta asti. Digitalisaatio on hänen mukaansa selvästi parantanut niin kustannustehokkuutta, tuottavuutta kuin asiakastyytyväisyyttäkin. Samalla se on tehostanut tuotannon ohjausta, seurantaa, mittaamista ja raportointia. Erityisesti hän iloitsee siitä, että vaikka muutoksia on ollut paljon, työhyvinvointikin on parantunut.

”Teknologiaa pitää uskaltaa käyttää hyväksi. Jos prosessi säilyy entisenä ja teknologia vain otetaan sen päälle, investoinnista ja muutoksesta saadut hyödyt jäävät käyttämättä”, Simonen sanoo.

Kiireellisimpien sanelujen pitää olla valmiina alle kahdessa tunnissa. Niitä on HUS-Servisillä yli 600 000 vuosittain. Viime vuonna HUSin lääkäri sai kiiresanelunsa tekstiksi keskimäärin vain 17 minuutissa.

Vapauttavaa hajauttamista

HUS-Servis on liikelaitos, joka tarjoaa muun muassa tekstinkäsittely- ja käännöspalvelut kaikille HUSin lääkäreille ja päivystyspisteille. Yksikön 340 tekstin­käsittelijästä jo yli 150 on valinnut etätyön.

”Periaatteessa on sama kirjoittaako ihminen toimistolla vai laiturinnokassa kunhan hän tekee sen hyvin ja luotettavasti ja hän itse viihtyy”, Simonen sanoo.

Etätyö auttaa säästämään tilavuokrissa ja ympäristöpäästöissä. Hajauttaminen on myös riskienhallintaa; vaikka toimistosta katkeaisi kaapeli, etätyöläiset pystyvät edelleen purkamaan tekstit.

Simosen mielestä tietoturva ja tietosuoja eivät ole etätyön ongelmia.

”En yhtään väheksy kyberuhkia, mutta samat uhat koskevat koko organisaatiota ja tietoturvamme on hyvällä tasolla. Tietosuojaan taas liittyy ihminen ja inhimillinen riski on olemassa kaikessa toiminnassa. Työntekijämme ovat hyvin vastuullisia ja luottamuksen arvoisia.”

Puheentunnistus tulee

Seuraava kehitysaskel digisanelussa on puheentunnistus, jota HUS-Servis on jo pilotoinut.

”Puheentunnistus on osoittautunut selvästi tehokkaammaksi kuin äänitiedoston avaaminen, kuunteleminen ja kirjoittaminen. Siihen suuntaan mennään mahdollisimman pian. Pystymme parantamaan yksikkömme tuottavuutta teknologian avulla.”

Teknologia muuttuu nopeasti ja tarjoaa terveydenhuollolle uusia mahdollisuuksia. Viidessä vuodessa puheentunnistuskin voi olla jo vanhaa teknologiaa.

HUS-Servisin vauhtikaan ei hiivu. Simonen visioi jo seuraavia teknologioita sekä hankkeita, joissa on mukana muitakin kuin HUS.

”Älyhoito, etähoito, itsehoito, big data… Siihen suuntaan rohkeasti lähtevät suomalaiset terveydenhoitoalan yritykset ovat voittajia tulevaisuudessa”, Simonen vihjaa.


 

Lue myös