Primary tabs

Helsinki, 07.04.2020

IT-palveluyhtiö CGI, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala kehittävät menetelmiä uniapnean diagnosointiin. Uusien teknologioiden avulla laajat unitutkimukset pyritään tuomaan potilaiden koteihin. Samalla vähennetään tietojen analysointiin tarvittavaa työaikaa ja kustannuksia. Ensimmäiset tulokset osoittavat tekoälyn hyödyllisyyden ja luotettavuuden automaattisessa univaiheiden tunnistamisessa. 

”Suomessa on yli 300 000 uniapneasta kärsivää. Eli se on kansanterveydellisesti merkittävä sairaus, joka lisää hoitamattomana muun muassa diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä, aiheuttaa päiväväsymystä sekä heikentää kognitiivisia toimintoja”, taustoittaa CGI:n asiantuntijalääkäri Heikki Aatola uniapneatutkimuksen kehittämisen merkitystä.

Uniapnealla tarkoitetaan sairautta, jossa ilmenee toistuvia, yli 10 sekunnin mittaisia täydellisiä tai osittaisia hengityskatkoksia unen aikana. 

Automaatiota ja analytiikkaa kotona tapahtuvaan mittaamiseen

Nelivuotisen hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen, potilaan itsensä käytettävissä oleva mittausjärjestelmä, joka mahdollistaa myös unen rakenteen selvittämisen osana potilaan kotona tehtävää unitutkimusta. Samalla uniapnean diagnostiikkaan kehitetään automaattista analysointimenetelmää, joka mahdollistaisi uniapnean vaikeusasteen ja hoidon tarpeen määrittämisen nopeasti, tarkasti ja edullisesti. 

Nykyisin uniapnean diagnosointi perustuu unilaboratoriossa suoritettavaan laajaan unipolygrafiaan, joka on työläs, kallis ja rajoitetusti saatavilla oleva menetelmä. Vaihtoehtoisesti unenaikaisia hengityshäiriöitä voidaan selvittää potilaan kotona toteutettavalla suppealla yöpolygrafialla. Vaikka yöpolygrafiaa käytetään yleisesti uniapnean diagnosoinnissa, sen antama tulos ei vastaa täysin unipolygrafian tulosta, sillä unihäiriöiden selvittämiseksi tarvittavaa, aivojen sähköiseen toimintaan perustuvaa univaiheluokitusta ei saada. Uniapnean diagnostiikassa käytettävät nykyiset analyysimenetelmät eivät myöskään täysin paljasta sairauden todellista vakavuutta, sillä esimerkiksi hengityskatkosten pituutta ei oteta huomioon. 

Uusia vientinäkymiä suomalaiselle healthtech-osaamiselle

Hankkeessa tarkastellaan suuria potilasaineistoja pohjoismaisessa yhteistyössä eri alojen huippuosaajien kanssa. 

”Käytännössä mitä teemme, on että kytkemme neuroverkot unirekisteröintien analysointiin. Näin löydämme tekoälyn avulla tutkitusta suuresta datamäärästä säännönmukaisuuksia ja uniapneataudille ominaisia piirteitä. Tähän asti saatujen tulosten perusteella tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa univaiheet automaattisesti suoraan aivosähkötoiminnan raakasignaalista, jolloin tulokset saadaan reaaliajassa”, avaa CGI:llä tekoälyn kehityksestä vastaava Juhani Aakko ensimmäisiä tuloksia. 

Lisäksi hankkeessa on todettu unen rakenteen määrittämiseen riittävän nykyisin käytettyä pienempi määrä erilaisia sensoreita. Tämä mahdollistaa tarkkojen, mutta yksinkertaisten ja edullisten puettavien sensoriratkaisujen hyödyntämisen unihäiriöiden diagnosoinnissa. Samalla tutkijat oppivat ymmärtämään uniapnean erilaisia ilmenemismuotoja, mikä voi auttaa ennaltaehkäisemään uniapnean vakavia terveyshaittoja entistä paremmin.

”CGI:n huippuluokan tekoälyosaaminen auttaa vähentämään unirekisteröintien manuaaliseen analysointiin tarvittavaa työaikaa ja kustannuksia. Samalla syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia globaaleille markkinoille”, toteaa tutkimushankkeen johtaja, professori Juha Töyräs, Itä-Suomen yliopistosta.

Hyödyt:

  • Tekoälyn avulla on mahdollista parantaa merkittävästi uniapnean vakavuuden arviointia sekä uniapneaan liittyvien päiväaikaisten oireiden ja liitännäissairauksien ennustamisen luotettavuutta.
  • Uuden sukupolven diagnostiikka mahdollistaa liitännäissairausriskin tarkemman ennustamisen sekä rajallisten hoitoresurssien kohdistamisen sitä eniten tarvitseville potilaille.
  • Unirekisteröintien manuaaliseen analysointiin tarvittavaa työaika vähenee.
  • Luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia terveystekniikan ja telelääketieteen aloilla.

Julkaisu hankkeen ensimmäisistä tuloksista (IEEE Journal of Biomedical and Health Informatics):
https://ieeexplore.ieee.org/document/8936942    

Mediayhteydet:
Esa Luoto
PR Lead, CGI Suomi
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Vuonna 1976 perustettu CGI on maailman ja Suomen suurimpia riippumattomia IT- ja liiketoimintakonsultoinnin palveluyhtiöitä. Suomessa CGI työllistää yli 3 700 henkilöä 18 paikkakunnalla. Maailmanlaajuisesti yhtiöllä on 77 500 konsulttia ja muuta asiantuntijaa. CGI tarjoaa kokonaisvaltaista palveluvalikoimaa asiakkaiden liiketoiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämiseen, integrointiin ja hallintaan. Palvelutuotannossa CGI luottaa paikalliseen läsnäoloon, globaaleihin palveluverkostoihin ja IP-ratkaisuihin auttaessaan asiakkaita saavuttamaan tuloksia ja onnistumaan digitaalisessa muutoksessa. CGI:n liikevaihto on 12,1 Mrd. C$, ja yritys on listattu Toronton sekä New Yorkin pörsseissä (TSX:GIB.A ja NYSE:GIB). Lisätietoa: www.cgi.com ja www.cgi.fi.