Primary tabs

Valtion digijohtaja Nina Nissilä toivoo digimurroksen tuottavan parempia palveluita ja lisäävän julkishallinnon läpinäkyvyyttä. Tärkeää on keskittyä asiakaskokemukseen.

Luonteeltaan maailmanparantajaksi tunnustautuva Nina Nissilä on luotsannut joulukuusta lähtien Valtiokonttorin D9-digitiimiä, jonka tehtävänä on tukea valtiohallinnon digitalisaatiota. IT-yhtiöissä suurimman osan urastaan työskennellyt yhteiskuntatieteilijä on hypännyt julkishallintoon intoa täynnä. Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat digitalisaation vaikutus työelämään sekä IT:n ja ihmisen toiminnan yhdistäminen.

– Tällä hetkellä julkishallinnon ykkösasia on laittaa dataa mahdollisimman hyvään kuosiin. Tämä pohjatyö luo perustan tiedon yhteishallinnalle ja paremmille palveluille, Nissilä listaa.

Suuren luokan datasiivousta hän kuvaa esimerkillä, missä yhtä ja samaa ajoneuvoa kutsutaan toisaalla bussiksi ja toisaalla linja-autoksi. Datanhallinnan historia on hajanainen. Tilanne on toinen sellaisissa maissa, missä digihankkeet on aloitettu kokonaan puhtaalta pöydältä.

– Tavoitteena on saada aikaan Suomi, missä ihmiset voivat keskittyä oman elämänsä elämiseen. Julkishallinnon kanssa asioiminen pitää pystyä hoitamaan mahdollisimman helposti ilman, että samoja tietoja täytyy syöttää joka paikkaan erikseen, tiivistää Nissilä.

Datan avulla parannetaan palveluja, joiden tarkoituksena on kohentaa käyttäjiensä elämänlaatua.

Osaaminen kehittyy vain yrittämällä

Julkishallinnon digiaskelia Nissilä on kuvannut hyväksi hölkkävauhdiksi, mistä osoituksena on Väestörekisterikeskuksen heinäkuussa uudistunut Suomi.fi-verkkopalvelu. Trafi on puolestaan julkistanut applikaation, jonka avulla suosiotaan kasvattaneiden drone-lennokkien lennättäjät pysyvät paremmin kartalla luvallisista lentoalueista. Liikenteen turvallisuusviraston suunnitelmissa siintää myös mobiiliajokortin tuleminen. Valtiokonttorissa on puolestaan testattu robotiikan mahdollisuuksia muun muassa antolainauksen ja korvauspalveluiden prosesseissa.

Ohjelmistorobottien tehtävänä on käsitellä isoja tietomääriä. Ne tekevät sellaisia töitä, joihin ihmisen työsuoritus ei tuo mitään lisäarvoa. Fyysisten robottien mahdollista hoivatyökäyttöä pohditaan sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatio-ohjelman puitteissa, listaa Nissilä.

Hän pitää digitalisaation edistämisessä tärkeänä kehitysinnon ja teknologian maturiteetin tasapainottamista. Tekemisessä on muistettava huolehtia tietoturvasta, joka korostuu terveydenhuollossa. Tarpeen mukaan teknologian käyttöä voidaan tukea tai tarvittaessa jopa rajoittaa lainsäädännön avulla. Uusien ratkaisujen kokeilussa ja käyttöönotossa on syytä muistaa, että suurista kokonaisuuksista tulee harvoin kerralla valmista.

– Inhimilliset virheet hyväksytään helpommin kuin ohjelmavirheet. Ne ovat kuitenkin osa digitaalisen toimintaympäristön kehittämistä. Näissä asioissa viisaus kasvaa vähitellen kokemusten kautta. Siinä mielessä suomalainen kokeilukulttuuri saisi olla armollisempi, Nissilä pohtii.

Tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä

Edistysaskeleiden ottaminen vaatii ennen kaikkea avointa mieltä sekä hakeutumista pois siiloajattelusta. Asiakaskokemusten ja palveluprosessien kehittämisen ehdoton edellytys on julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö.

– Esimerkiksi ympäristö- ja terveysdatan jakaminen tutkimuskäyttöön parantaa teknistä osaamista sekä mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen. Suomessa on muutenkin valloillaan korkea hyvinvointitietoisuus, josta voi muodostua globaalia bisnestä. Lainsäädäntömme ja sääolosuhteemme puolestaan palvelevat erinomaisesti älykkään liikenteen testihankkeita. Sektorista riippumatta olemme sopivan kokoinen maa toimimaan erilaisten digikokeilujen testilaboratoriona, rohkaisee Nissilä.

Digikeskustelun kulunein fraasi on se, kuinka digitalisaatio tulee muuttamaan kaiken. Nissilä tarttuu avainsanaan, joka on muutos.

– Uusia asioita ei synny ilman muutosta. Vain sitä kautta olemme päässeet pelloilta tehtaisiin ja digitaaliseen toimintaympäristöön. Sen myötä joitakin ammatteja poistuu, mutta myös uusia syntyy. Esimerkiksi tehtaissa kokoonpanotyö siirtyy roboteille, mutta ne pitää ohjelmoida ja huoltaa.

Teknologian vyörytyksessä ja erilaisten digiuhkien maalailussa on Nissilän mielestä muistettava, että muutosta tehdään ihmisiä varten. Datan avulla parannetaan palveluja, joiden tarkoituksena on kohentaa käyttäjiensä elämänlaatua. Tulevaisuudessa käyttäjät tulevat omalla panoksellaan vaikuttamaan entistä enemmän palvelujen kehittämiseen ja niiden muotoiluun. Tähän liittyvät julkisen sektorin kokeilut ulottuvat tänä päivänä jo suomalaiseen vankeinhoitoon asti.

– Näen tulevaisuuden digitaalisen Suomen turvallisena ja oikeudenmukaisena maana, jossa on läpinäkyvä ja ihmisten arkea tukeva hallinto sekä luotettavat palvelut. Teknologia ei pistä silmään ja yhteiskunnassa korostuvat ekologiset arvot. Siellä kaikki on paljon vaivattomampaa, tiivistää Nissilä.

Teksti Ari Rytsy, kuva Sampo Korhonen