Primary tabs

Jännittää se, ensi tammikuun 15. päivän palkkapäivä, tunnustaa Siun Talous Oy:n toimitusjohtaja Anne Kosonen. Kosonen kumppaneineen on viime kuukaudet tehnyt hartiavoimin töitä, jotta palkkapäivänä reilun 6000 sote-kuntayhtymän työntekijän pankkitilille rapsahtaa oikea rahasumma.

Siun Talous Oy on talous- ja palkkahallinnon palveluita tuottava yritys. Yrityksen omistaa Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden kunnan muodostama Siun sote -kuntayhtymä sekä Joensuun kaupunki. Palkanlaskenta on Siun Talouden palvelukokonaisuudessa suurin yksittäinen osa-alue.

– Tammikuun palkkapäivä on sikälikin kiinnostava etappi, että reilusta 6 000 palkansaajasta noin 2 000 ihmisen palkkalaskennan järjestelmä vaihtuu uuden sote-kuntayhtymän myötä. Olemme onnistuneet loistavasti, jos palkkapäivänä kukaan ei huomaa muutosta, toimitusjohtaja Anne Kosonen pohtii.

Yhdessä enemmän

Lain mukaan sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2019 alussa. Tiiviin ja pitkän kuntayhteistyön energialla Pohjois-Karjalan Siun sote starttaa jo ensi vuoden alussa.

– Kuntayhteistyö virisi aikanaan, kun useamman pohjoiskarjalaisen kunnan talousjärjestelmä oli samaan aikaan vanhenemassa käsiin. Jotakin oli tehtävä. Pohjois-Karjalaan ryhdyttiin luomaan maakunnallista tietohallintopolitiikkaa, Joensuun kaupunginkamreeri Ilpo Huurinainen taustoittaa.

Huurinainen vetää kunnista muodostettua Karjalan TaHa -ohjausryhmää, joka operoi Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus PTTK Oy:n kanssa. Palveluyhtiö PTTK puolestaan on tehnyt jo kymmenisen vuotta tiivistä yhteistyötä CGI:n kanssa. Joensuu otti CGI:n Kuntamallin käyttöönsä vuonna 2009. Kaikki merkittävimmät kuntatoimijat ovat nyt yhteistyörintamassa, viimeiset kunnat liittyivät mukaan pari vuotta sitten.

– Kun koko maakunnan tietojärjestelmää pyörittää yksi taho, taloudelliset hyödyt ovat merkittäviä. Yhteistyö on hyödyttänyt kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä.

Omissa käsissä

Pohjois-Karjalan tuotantomalli on herättänyt laajaa valtakunnallista kiinnostusta paitsi rivakalla etenemisellä myös siksi, että Siun sotessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto pidetään napakasti omissa käsissä. Omissa käsissä halutaan pitää myös taloushallinto.

– Iso osa kuntien aiemmasta taloushallinnosta siirtyy Siun soten alle. Kuntien hallinto-organisaatiot kutistuvat, väkeä taloushallinnossa on niukasti. Sijaistuksia parin henkilön organisaatiossa on vaikea sujuvasti toteuttaa. Toimintojen turvaamiseksi oli järkevää luoda yksi suuri yksikkö, Siun Talous Oy, Kosonen perustelee.

Sekä Kosonen että Huurinainen pitävät tärkeänä myös sitä, että maakunnalla on yhteistyökykyä ja tahtoa tuottaa taloushallinnon palvelukokonaisuus itse – huolimatta siitä, että valtiolla on suunnitelmansa valtakunnallisesta sote-palvelukeskuksesta. Työpaikkojen pitäminen omassa maakunnassa on ponnistelemisen arvoista.

Oikealla tiedolla eteenpäin

Sote-palveluissa kustannuspaine on vuosi vuodelta koventunut. Väki vanhenee, ihmiset sairastavat. Samaan aikaan kuntien keskushallinto perää kulujen karsimista tai edes kasvun hillitsemistä.

Tarkkuutta ja faktojen vertailukelpoisuutta haetaan Kuntamallista, talouden ohjauskokonaisuudesta. Siinä sopimusten ja hankintojen hallinta, palkkalaskenta ja taloustilastointi on tehty sujuvaksi. Erityisesti taloustilastointi on aiemmin ollut työläs savotta. Kuntamallissa toiminnan johtaminen ja valtionosuuksiin vaikuttavien taloustilastojen kerääminen saadaan yhden napin taakse.

– Onnistuminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja siinä CGI:n väki on ollut kovasti aloitteellinen. Kyse on yhteistyöstä – ei riitä, että yksi haluaa. Pitää katsoa, istuuko kehitysidea kokonaisuuteen. Huurinainen tietää.

 


 

Kuntamalli - Hallinnon kokonaisratkaisu kunnille, kuntayhtymille ja sote-alueille

Sote ja Suomi

Sote ja Suomi - sosiaali- ja terveyspalveluiden teemalehti

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuminen on kiinni myös teknologiasta. Lue lisää Sote ja Suomi -teemalehdestä.