Primary tabs

Pienen Viron suurta ripeyttä palvelujensa digitalisoinnissa arvostetaan meillä ja muualla.

X-Roadina tunnettu Viron sähköinen infrastruktuuri on avoin väylä, jonka avulla siirretään tietoa eri tietojärjestelmien ja rekistereiden välillä turvallisesti ja yhtenäisellä tavalla. Palvelullisen runsauden takaa se, että mukaan ovat lähteneet sekä yritykset että julkiset toimijat.

Avoimia standardeja noudattava palveluväylä sisältää useita kansalaisten tietoja sisältäviä perusrekistereitä. Kansalaiset pystyvät suoraan selailemaan ja ylläpitämään omia rekisteritietojaan, esimerkiksi potilastietokanta on omien tietojen osalta avoin.

Tarvitsemme toisiamme sekä hallitusten että yksittäisten yritysten tasolla. Ja entistä enemmän juuri sähköiseen asiointiin liittyvissä asioissa.

Valdar Liive, Enterprise Estonia

Viro ja Suomi ovat ensimmäiset maat Euroopassa, jotka ovat ryhtyneet yhtenäisten sähköisten palveluiden kehittämiseen. Sopimus on maiden välillä jo allekirjoitettu ja palvelullisen väylän tulisi olla valmiina marraskuussa 2015. Tuolloin digitaalisten palveluiden jakamisessa ja käytössä otetaan yhteisesti käyttöön X-Roadin viimeisimpään kehitysversioon pohjaava sähköinen infrastruktuuri. Virossa hankkeesta vastaa tietojärjestelmistä vastaava viranomainen (Information System Authority, RIA). Suomessa vastuullinen taho on väestörekisterikeskus.

E-kansalaisuus on arkea

Enterprise Estonian edustajana Suomessa toimiva Valdar Liive tietää hyvin Viron edistyksellisyyden sähköisten palvelujen luonnissa. Viroa hehkutetaan ja promotaan maailmalla aiheesta hänen mukaansa niin paljon, että välillä jo lähes hävettää. Hehkutus ei kuitenkaan ole silkkaa hypeä, sillä maineen tukena on myös paljon konkretiaa.

Liive ojentaa käyntikorttinsa ohessa toisenkin kortin. Muovinen tietokoneeseen kortinlukijalla liitettävä pin-koodilla varustettu ”digitaalne isikutunnistus”-kortti on virolaisille pakollinen hankinta, sen avulla mahdollistuu e-kansalaisuus tietoverkoissa.

– Viro kopioi tunnistesirun alunperin Suomesta. Mutta toisin kuin Suomi, me teimme siitä heti pakollisen, Liive huomauttaa.

Virtuaalivirolaiseksi ja maan kehittyneitä digitaalisia palveluja hyödyntämään voivat halutessaan ryhtyä ihmiset maailman ympäri. Bitit eivät kulkiessaan kumarra valtioiden rajoja, joten esimerkiksi virolainen pankkitili nettipankkitunnuksineen, sähköisine allekirjoituksineen sekä e-resepteineen on kaikkien maiden asukkaiden saatavilla. Sen verran bitit toki valtioita kunnioittavat, ettei sähköinen kansalaisuus suo varsinaista Viron kansalaisuutta tai verotuksen siirtoa.

Haussa yrityksiä ja osaajia

Viro houkuttelee digitaalisella kehittyneisyydellään maahan myös yritystoimintaa. Viro ei silti halua Liiven mukaan yrityskansalaisia, joiden ainoa intressi on lähteä vaikkapa Suomesta liikaa ärisevää verokarhua pakoon.

– Jos yrityksellä ei ole siirtymisensä taustalla palvelujensa ja tuotteidensa promoamistarkoitusta saati asiakaskuntaa, niin yritys kuolee jo laivamatkan aikana.

Viron e-kansalaisuus on nähty arvokkaaksi maan rajojen ulkopuolellakin. Suomalaisiakin virtuaalivirolaisia on jo useita satoja. Ja digitaalisen imun näkee siitäkin, kuinka hyvin suomalaiset it-osaajat ovat alan työmahdollisuuksiin Virossa suhtautuneet.

– Kiinnostus osoittaa, että asenteet Viroa kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Vaikka palkat eivät olekaan Suomen tasolla, painavat vaakakupissa mielenkiintoiset työtehtävät ja mahdollisuudet uralla etenemiseen.

Ei nollasta mutta nopeasti

Valdar Liiven mukaan Virolla on ollut hyötyä siitä, että maa aloitti infrastruktuurinsa rakentamisen tavallaan nollasta, itsenäistyttyään 1990-luvun alussa. Mutta sen pidemmälle ei ajatusta kannata hänestä jatkaa.

Digitalisaatio on ennen muuta ponnistanut Viron luonteesta kokeilla nopeasti kaikenlaista – verrattuna vaikka Suomeen, jossa on virolaisnäkökulmasta liian monta vahvaa toimijaa omine intresseineen.

Esimerkiksi Suomessa kuultuja väitteitä vanhojen tietojärjestelmien toiminnallisuuden parantamisen vaikeuksista Liive ei oikein suostu nielemään.

– Jos järjestelmä on vanha, niin sitä pitää sitten parantaa ja uusia. Meilläkin on X-Road -palveluväylästämme käytössä jo kuudes versio.

Hän ei silti halua ruokkia kärkevää mielikuvaa nopeasta Virosta ja hitaasta Suomesta.

– Viro voi olla nopeampi, mutta Suomi on perusteellisempi. Suomessa on valtavasti it- ja teknologiaosaamista, kuten Kone ja suuret teleoperaattorit. Sekä myös CGI Suomi, joka on merkittävä toimija myös Virossa.

Liiven mielestä olennaisinta on, että Suomi ja Viro tajuavat tarvitsevansa toisiaan. Sopimus yhteisestä X-Road -arkkitehtuurista on Liivestä hyvä merkki asiantilan tajuamisesta.

– Tarvitsemme toisiamme sekä hallitusten että yksittäisten yritysten tasolla. Ja entistä enemmän juuri sähköiseen asiointiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Tallinna ja Helsinki ovat yhdessä riittävän isoja kamppailemaan muiden lähialueen talouskeskusten kanssa, yksin on kummallakin kovin vaikeaa.