Valtiovarainministeriö julkaisi alkuvuodesta linjauksensa julkisen hallinnon pilvipalveluista. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg uskoo sen lisäävän merkittävästi pilven hyödyntämistä.

Julkishallinnon pilveistyminen otti suuren harppauksen eteenpäin VM:n virallisen linjauksen myötä. Tunnelma palveluja tuottavissa virastoissa ja organisaatioissa on helpottunut, sillä nyt ne uskaltavat edetäaikaisempaa rohkeammin pilvipalveluiden käyttöönotossa.

Päivi Nerg
Alivaltiosihteeri Päivi Nerg

Tähän asti valtion palveluista vain noin kolme prosenttia on hyödyntänyt pilvipalveluja. Tämän luvun odotetaan nousevan vuoteen 2025 mennessä 50–80 prosenttiin. 

”On erittäin todennäköistä, että monet valtion organisaatiot lähtevät tässä asiassa aktiivisesti eteenpäin”, vahvistaa valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

En allekirjoita sitä väitettä, että yksityinen sektori etenisi -kehitystyössä valtiota -nopeammin.

Hän korostaa, että linjauksessa ei ole kyse sanelupolitiikasta. Valtion konsernipalvelut tuottavat tarvittavat toimintamallit, työkalut ja ohjeet, mutta organisaatiot tekevät itsenäisesti arvion pilvipalveluiden käytettävyydestä. Vaikka valtiota on perinteisesti kritisoitu suurten muutosten hitaudesta, ei Nerg näe virkavastuuta pilveistymistä hidastavana tekijänä.

”En allekirjoita sitä väitettä, että yksityinen sektori etenisi kehitystyössä valtiota nopeammin. Toki meidän on aina otettava huomioon tietosuoja, tietojen käytettävyys ja pilvipalveluiden kansainvälinen luonne”, hän toteaa.

KUKA?
Päivi Nerg

TYÖ
Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö

URA
Sisäministeriön kansliapäällikkö, valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja, Kuopion yliopiston hallintojohtaja 

KOULUTUS
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi

Pilvi helpottaa kehitysvelan purkamista 

Pilvilinjauksen myötä odotukset maakunnallisen ja kunnallisen kehityksen nopeuttamiseksi kasvavat, sillä kehitysvelkaa on kertynyt paljon. Nerg vahvistaa, että yhteinen ymmärrys pilvipalveluista tukee toimintatapojen uudistamista ja ketterää kehitystä. Pelkkä teknologia ei kuitenkaan riitä, sillä myös valtion organisaatioiden on kehityttävä ja kasvatettava ymmärrystään pilvipalveluista. Jo pelkästään tietosuoja asettaa omat haasteensa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa sekä turvallisuustoiminnoissa.

”Onneksi Suomi ei ole yksin näiden asioiden kanssa. Linjaukseen haettiin mallia Norjasta, Kanadasta ja Skotlannista, missä julkiset toimijat painivat samojen haasteiden parissa”, sanoo Nerg.

Aikaisemmassa tehtävässään sisäministeriön kansliapäällikkönä Nerg olisi ollut ehkä valmis kutsumaan pilveä möröksi. Silloin yleisenä oletuksena oli, että kaikki virallinen data olisi laitettava pilveen. Nyt muutaman vuoden takainen mörkö on kasvanut mahdollisuudeksi samalla, kun ymmärrys pilven tarjoamista eduista on lisääntynyt.

”Pilvipalveluiden kohdalla kyse on ennen kaikkea toimintatapojen uudistamisesta. Niitä on arvioitava samalla tavalla kuin kaikkia muitakin ict-palveluja”, pohtii Nerg.

Yhtenä vaihtoehtona on edelleen myös oman pilven rakentaminen huolehtimaan valtion elintärkeistä toiminnoista.

Optio auki oman pilven rakentamiseen

Pilvilinjauksessa suositellaan muun muassa yhteisten sopimus- ja hinnoitteluehtojen neuvottelemisesta tärkeimpien palveluntarjoajien kanssa koko julkiselle hallinnolle. Tämän osalta on käynnistetty esiselvitysvaihe, jonka aikana kartoitetaan, mistä ehdoista voi ja kannattaa sopia. Tavoitteena on päästä kiinni isoihin sopimuksiin ja suuriin volyymeihin.

”Jos tällaisiin yhteisneuvotteluihin päädytään, niin niitä käydään Googlen, Microsoftin ja Amazonin kokoluokan toimijoiden kanssa. Yhtenä vaihtoehtona on edelleen myös oman pilven rakentaminen huolehtimaan valtion elintärkeistä toiminnoista”, sanoo Nerg.

Linjauksen jatkotöiksi on esitetty myös ylätason pilviarkkitehtuurin, riskianalyysipohjan ja toteutusmallin sekä arviointipankin luomista. Arviointipankin osalta Väestörekisterikeskus on tehnyt arvokasta pohjatyötä digitaalisen turvallisuuden kehittämiseksi käynnistetyn JUDO-hankkeen yhteydessä.

”Eri hankkeet lähtevät nyt etenemään ja vuonna 2020 alkaa tapahtua. Pilvipohdinnassa on tarkoitus hyödyntää sekä julkisorganisaatioiden kokemuksia että yksityisten toimijoiden asiantuntijuutta. Kaiken kaikkiaan olemme ison mahdollisuuden äärellä”, summaa Nerg.

3 x pilvipohdintaa

1. Pilvipalveluiden käyttö helpottaa kehitysvelan purkamista.
2. Yhteinen ymmärrys tukee toimintatapojen uudistamista.
3. Oman pilven rakentaminen on mahdollista.

Teksti Ari Rytsy  
Kuvat Jari Härkönen