Primary tabs

Analytiikan ja koneälyn valjastaminen Oulussa yli 24 000 ihmisen työkyvyn ylläpitoon sekä hyvinvoinnin -parantamiseen vähentää merkittävästi sairauspäiviä.

Järjestely säästää terveydenhuollon ammattilaisten työpanosta satoja työpäiviä vuosittain.

Työkyvyn ylläpidossa on kyse isoista asioista. Yksistään viime vuonna Kela maksoi Suomessa sairauspäivärahaetuuksia yli 800 miljoonaa euroa. Lisäksi työkyvyttömyyden on arvioitu maksavan tekemättömänä työnä yrityksille 4,3 miljardia ja kunnille noin miljardi euroa joka vuosi.

Oululainen Työterveys Virta auttaa ihmisiä jaksamaan työssään paremmin ja pidempään. Työtä tehdään 125 ammattilaisen voimin ja yli neljän vuosikymmenen kokemuksella. Työterveysyhtiön asiakkaita ovat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä osa alueen kunnista.

”Työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen ovat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta välttämättömiä. Tehtävämme on auttaa ihmisiä jaksamaan työssään paremmin ja pidempään”, Työterveys Virran toimitusjohtaja ja työterveyshuollon erikoislääkäri Tuomas Kopperoinen määrittelee.

Hän korostaa, että ennustettavuus ja ajoissa vaikuttaminen ovat työkyvyn tuen kannalta kriittisimmät tekijät.

”Säännöllisen työhyvinvointiriskien tunnistamisen avulla ohjaamme asiakkaat oikea-aikaisesti hoitoon, ohjaukseen, valmennukseen, korvaavaan työhön tai muihin tukitoimenpiteisiin. Mitä paremmin työkykyä uhkaaviin tekijöihin pystytään ennakoivasti puuttumaan, sitä enemmän siitä hyötyvät ihmiset, työnantajat ja koko yhteiskunta”, Kopperoinen sanoo.

 

Todennäköisyys työkyvyttömyysriskin tunnistamisessa on yli 90 prosenttia.
 

 

Koneäly lukee, analysoi ja hälyttää

Ennakoiva puuttuminen, ajoissa vaikuttaminen ja niiden edellyttämä jatkuva seuranta ovat iso haaste, kun asiakaskunta on yli 24 000 ihmistä.

Riskitapausten tunnistaminen vaatii koko potilashistorian läpikäyntiä, mikä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sivuja dokumentaatiota jokaista asiakasta kohti. Lisäksi aineisto on hyvin monimuotoista, sisältäen muun muassa rakenteellista ja numeraalista dataa sekä kuvailevia manuaalikirjauksia.

Koska riskiarvioinnit ovat työläitä toteuttaa, Työterveys Virta päätti selvittää uusien teknologioiden hyödyntämistä CGI:n kanssa. Sen asiantuntijoiden johdolla työhön valjastettiin koneäly, joka paitsi läpikäy potilastietoja myös analysoi lukemaansa dataa ja nostaa esiin kohonneen riskin yksilöt.

Lupaavia tuloksia

Tuomas Kopperoinen kertoo hämmästyneensä, miten hyvin keinoäly saatiin ymmärtämään laajaa ja monimutkaista aineistoa.

”Yllätyin tekoälyn kyvystä ymmärtää potilas­tietoa. Kykenemme analysoimaan 100 prosenttia potilastiedosta sekä tarkastelemaan useita muuttujia kerralla, tulevaisuudessa jopa reaali­aikaisesti. Mikä tärkeintä, nyt pystymme keskittymään potilaisiin entistä kokonaisvaltaisemmin”, Tuomas Kopperoinen kertoo.

Jo pilottivaiheessa koneäly teki 88 prosentin todennäköisyydellä samat johtopäätökset Työterveys Virran asiantuntijoiden kanssa. Jatkossa todennäköisyys työkyvyttömyysriskin tunnistamisessa on yli 90 prosenttia.

”Tuskin olisimme päässeet tällaisiin tuloksiin, ellei CGI:llä olisi niin vahva kokemus sekä teknologiasta että terveydenhuollosta. He toivat avuksemme paitsi koneälyn myös analyytikot ja teknologiaa tuntevat lääkärinsä.”

Työterveys Viralla tekoäly auttaa työkyvyttömyysriskien ennakoinnissa

Hyöty ei kuitenkaan rajoitu pelkästään ­työ­kyvyttömyysriskin parempaan tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Koneäly järkevöittää mer­kittävästi terveydenhoitohenkilökunnan työtä.

”Ajan- ja rahansäästö on merkittävä, puhumattakaan laadun parantumisesta. Vaikka laskisimme vain 15 minuuttia jokaisen 24 000 asiakkaamme kohdalla, varovainen arviomme säästöistä on 250 henkilötyöpäivää vuodessa”, Kopperoinen summaa.

Projekti sai hyvän vastaanoton niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin keskuudessa. Se kannustaa eteenpäin.

”Jatkossa hyödynnämme tekoälyä ja toimialaosaamista myös sote- ja maakuntauudistuksiin valmistautumiseen. Molemmat ovat työntekijöille kuormittavia muutoksia, jolloin työhyvinvoinnin ennakoiva tukeminen on entistäkin tärkeämpää”, Kopperoinen korostaa.

Teksti Martti Vaalahti ja Sami Laakso kuvat Jaani Föhr

 

 

Sote-säästöt syntyvät keinoälyllä

Työterveys Virran kanssa koeponnistettu keinoälyn hyödyntäminen on merkittävä avaus sekä Suomessa että kansainvälisesti vertaillen.

CGI on kehittänyt keinoälyä ja edistynyttä analytiikkaa osaksi uutta OMNI360-asiakas- ja potilastietojärjestelmäänsä, mutta siihen rajoittumatta. Oulussa käytettyä ratkaisua voidaan hyödyntää osana mitä tahansa Suomessa käytössä olevaa järjestelmää – niin yksityisessä kuin julkisessa palvelutuotannossa.

”Soten säästötavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että kaikkialla Suomessa saadaan erilaiset tietolähteet hyötykäyttöön ja painopiste siirrettyä oireiden hoitamisesta terveysriskien ennaltaehkäisyyn. Siksi olemme kehittäneet tekoäly- ja analytiikkaratkaisuamme siten, että se soveltuu paitsi työterveyteen myös laajemmin soteen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kaikille sote-tuottajille, maakunnille ja kunnille”, avaa CGI:n sote-digitalisaatioratkaisuista vastaava johtaja Elina Jyväsjärvi.