Tekesin Sivonen uskoo yhteistyöhön, jossa ovat mukana kunnat, kansalaiset, start-upit ja suuret IT-talot.
“Tämä maa on surkeassa kunnossa. Sellaiseksi en sitä lapsilleni ja tuleville sukupolville jätä”, paukauttaa Pekka Sivonen, tuore Tekesin oma Iso D, digitalisaation strategioista ja ohjelmista vastaava johtaja – talon ”digijätkä”, kuten hän asian ilmaisee. Sivonen on samalla palkattu Tekesin muutosjohtajaksi, instituution ajanmukaistajaksi. Ja digitaalisuus, se on piiska hänen kädessään.
”Suomi nukahti kollektiiviseen narkolepsiaan, ajoi lumipenkkaan hyvien aikojen tuudittamana. Jotta se saataisiin takaisin tielle, joudumme herättelemään sitä toimialoittain, kunnittain, kaupungeittain. Siihen savottaan kutsun mukaan kaikki kansalaiset.”
Tekes on viipaloinut itsensä kolmeen lohkoon, mutta rahoista kuluu 80 prosenttia kaikkeen mitä digitaaliseksi kutsutaan. Sivonen on siis paljon vartijana.
Ulkomaiset arvioijat rankkaavat Suomen innovatiivisuudeltaan ja koulutustasoltaan maailman ykköseksi. Sama sija lohkeaa myös silloin, kun arvioidaan kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja yhteiskunnan toimivuuteen. Hopeaa tulee start-up-ekosysteemistä ja pistesijoilla ollaan hyvinvointiyhteiskunnan kriteereillä.
Mutta potentiaali ja edellytykset eivät toteudu tuloksina. Suomi ei realisoidu.
Euroalueella kasvu on toiseksi hitainta. Investoinneissa sijaluku on 62. Vuodessa kuluu 20 miljardia sairaiden hoitoon, ei terveyden edistämiseen.
”Luvuista on tehtävissä vain yksi päätelmä: näin ei voi jatkua. On pakko muuttaa systeemiä, jolla tämä maa toimii”, sanoo Sivonen ja antaa esimerkin.
”Muutamme tulkintaa hankintamenettelylaista siten, että innovaatioista saa bonuksia ja esimerkiksi hackathoneja voi käyttää hankintakanavana. Julkiset hankinnat ovat polttoainetta digirevoluutiolle. Näytämme innovaatioiden synnyn ja luomme uutta agendaa.”
Tavoitteena on maailman digitaalisin kansalaisyhteiskunta. Digitaalinen Suomi. Sen saavuttaminen vaatii uutta lähtöä ja näkökulman palauttamista kuluttajaan ja käyttäjään. Sivosen kielikuvalla ilmaisten, strategiapaperit ovat olleet kuin kiipeilyseiniä, joiden ensiaskelmat ovat olleet liian korkealla.
On ponnistettava alempaa.
”Uutta kansalaisyhteiskuntaa rakennettaessa on otettava ihminen, subjekti, mukaan heti alussa ja asetettava hänet keskiöön. Terveydenhuollon yksikkökoko ei ole viisi tai kahdeksantoista aluetta, vaan 5,5 miljoonaa kansalaista”, Sivonen toteaa.
Alustatalous katalyyttina
Lopulta kyse on paljon muustakin kuin digitalisaatiosta. Ison pyörän pyörähdyksessä muuttuvat niin julkisen palvelun asema kuin yritysten toimintatavat. Suurimpia lienevät silti sosiaaliset vaikutukset – kansalaisesta tulee Kuningas. Häntä koskeva tieto (My Data) on yksin hänen hallussaan, suojattuna (Blockchain) ja hänen käytettävissään.
Ihan aluksi Pekka Sivonen kehottaa lopettamaan voivottelun.
”Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana yli puolet tuntemistamme työpaikoista häviää. Hyväksytään tämä ja lähdetään johtamaan muutosta niillä vahvoilla resursseilla, joita meillä on. Muutoksen kanssa elämisestä, proaktiivisuudesta, pitää tehdä kansallinen voimavara.”
On hypättävä kylmään veteen, kokeiltava asioita. Jos homma ei toimi, on yritettävä uudelleen.
– Pekka Sivonen, Tekes
Perusteluiksi löytyy jälleen tilastoja. Vuonna 2015 valtaosa globaalisti hyvää tulosta tehneistä yrityksistä on markkinatulokkaita, uusia internet-talouden lapsia. On alusta, eikä muuta. Maailman suurin sisällöntuottaja Facebook, ei yhtään toimittajaa. Airbnb, ei yhtään hotellihuonetta. Uber, ei yhtään taksia. Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2025 alustatalouden osuus maailman taloudesta on puolet. Tuolloin mobiilidatan määrän arvioidaan olevan viisisataakertainen nykyiseen verrattuna.
Huolestuttavasti Euroopan osuus uudesta alustataloudesta on vain viitisen prosenttia. Loppu on amerikkalaisten käsissä, Japanikin on täysin ulkona. Miten sitten saada Suomi vankkureille? Ei ainakaan perinteisillä työryhmillä, strategioilla ja budjettikierroilla, silloin teknologiat ja bisnesmallit ovat jo syntyneet muualla.
Palataan yksittäisiin kansalaisiin. Myyttinen Pihtiputaan mummo on jo päivitetty bloggaavaksi Bittiputaan mummoksi. Seuraavaksi on aika ”voimaannuttaa” kansalaisia askelta pitemmälle. Keinona muun muassa yritysmaailmassa suosituiksi kasvaneet hackathonit. Suunnitelmissa on satakunta sellaista ympäri Suomen.
”Näissä kehittäjätapahtumissa näytämme konkreettisesti, kuinka innovaatio syntyy. Mutta jos esimerkiksi mietimme palvelujen järjestämistä, niin asia havainnollistuu. Se on digitalisaation jalkauttamista. Halpa ja ketterä tapa kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta ideoita, joista muutamaa voi aina möyhiä eteenpäin.”
Sivonen sanoo olleensa mukana järjestämässä vuodessa yksitoista hackathonia, tuloksena 150 teollisen internetin konseptia, kaksinumeroinen määrä tuotteita ja useita patentteja. Sivosen sloganilla – idea is king, execution is King Kong!
Yrityksiltä vaaditaan hyppy kylmään veteen
Kvartaaliuneen uinahtaneille yrityksille Sivonen suosittelee nopeaa herätystä. Kyse ei kuitenkaan ole päättömästä säntäilystä, vaan arjen ketteryyden kehittämisestä yhdistettynä uuden horisontin avaamiseen.
”On rakennettava kolme horisonttia – lähitulevaisuuteen, hieman pidemmälle ja usvaisempaan, ja sitten niin kauas, että ei voi kuin arvailla. On hypättävä kylmään veteen, kokeiltava asioita. Jos homma ei toimi, on yritettävä uudelleen. Se on ainoa keino mennä eteenpäin.”
”Sävärit” hän sanoo saaneensa Michael Porterin arvoketjuteorian päivittymisestä. Harvardin professorin 80-luvun kaavassa tuotteen arvo kasvaa jokaisessa jalostusasteessa. Jatkossa kyse on enemmän systeemisistä liiketoimintamalleista, designista, palvelumuotoilusta, markkinoinnista. On ymmärrettävä käyttäytymistieteitä.
Niissä suomalaisilla on opittavaa. Sivonen haluaakin kutsua maailman kylään, tehdä Suomesta laboratorion, jossa testata alustatalouden malleja. Avoimuus on voittamisen konsepti.
Mitä tulevaisuus sitten merkitsee yrityksille? Resepti on yllättävänkin perisuomalainen: yhteistyötä.
Suomessa on käynnistettävä kehitys, jossa isot ja pienet yritykset tekevät yhdessä asioita. Esimerkiksi start-upien pitkin peltoja oleva osaaminen on kytkettävä suurempiin IT-yrityksiin, joilla on vientikanavat olemassa.
Sivonen heiluu fläppitaululla kuin kapellimestari. Keskelle piirtyy iso ympyrä, iso IT-yritys. Sitä piirittävät pienemmät pallukat, start-upit. Reunalla on laatikko markkeeraamassa tutkimuslaitoksia ja yliopistoja.
”Meidän on tarjottava hyvät edellytykset paitsi start-up-yritysten perustamiseen, rahoittamiseen ja tuotteiden kuntoonlaittoon myös yhteistyön kehittymiseen. Isoilla firmoilla on tärkeä rooli esimerkiksi Go To Market -kumppanina. Yhteinen matka alustatalouden markkinoille voi alkaa. Tällä kuviolla tämä maa pelastuu.”
