Tampereen siirtyminen ­digiaikaan näkyy niin hoivatyössä, ­opetuksessa kuin liikenteessäkin. ­Digivision ­mukaan kaikki tamperelaiset ­käyttävät ensisijaisesti sähköisiä ­palveluja vuoteen 2025 mennessä.

Jo nyt digitalisaatio näkyy tamperelaisten elämässä. Sähkömittarinlukijat ovat kadonneet, kun kiinteistöjen sähkö luetaan etämittareilla. Fyysinen ja manuaalinen pysäköinninvalvonta on katoamassa älylasien ja älykännykkään perustuvan pysäköintioikeuden tunnistamisen yleistyessä.

Kouluissa digitaaliset oppimisympäristöt arkipäiväistyvät, ja oppilaat etsivät tietoa enemmän verkosta. Opettaja muuttuu luennoijasta yksilölliseksi ohjaajaksi ja kannustajaksi.

Digitalisoituminen on osa myös Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen arkea. Kokousmateriaali tulee sähköisesti. Keskustelut virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kaupunkilaisten kanssa käydään yhä enemmän sähköisesti – joskin kasvokkain kohtaamisille Ikonen haluaa varata aikaa jatkossakin.

– Digitalisaatio näkyy arjessani myös älykkään kaupungin johtamistavoitteena. Haluan edistää toimintakulttuuria, jossa kaupunki hakee uusia ratkaisuja ja toimii mahdollistajana, Ikonen sanoo.

Terveysseurantaa etämittareilla

Vanhusten kotihoidossa raportoidaan suoraan vanhusten luota kännykän avulla, eikä raportteja tarvitse enää kirjoittaa jälkikäteen toimistossa.

Terveyspuolella digitaaliset etä- ja omahoidon teknologiat lisääntyvät nopeasti.

– Terveydenhoitajat ja lääkärit voivat seurata asiakkaiden tilaa etänä, ja asiakkaat voivat tehdä monia mittauksia itse. Tieto siirtyy suoraan hoitajan näytölle. Parhaillaan pilotoimme verenpaineen ja astman seurantaa etämittareilla sekä kotihoidossa olevien vanhusten videopuheluyhteyttä.

Pari vuotta käytössä ollut kodinhoidon mobiilipalvelu poistaa aikahukkaa aamuisin työnjaossa, reittiongelmissa ja päivän lopuksi kirjaamisessa.

– Kodinhoidon työntekijöille jää päivässä 40 minuuttia enemmän aikaa asiakastyöhön sisäisten prosessien tehostumisen ansiota. 550 työntekijän joukossa säästetty aika per työntekijä on merkittävä.

Liikennetiedot reaaliaikaisesti

Tampere on panostanut liikenteen sujuvoittamiseen ja kehittäminen jatkuu yhä. Rantatunneli on jo valmis, raitiotieliikenne on päätetty toteuttaa ja joukkoliikennettä on parannettu digitalisaatiolla, muun muassa CGI:n kanssa.

– Tampereella on kehitetty liikenteen reaaliaikaista tilannetietoa ja sen päälle sovelluksia, joilla bussien kulkua voi seurata kännyköillä. Matkustajat näkevät pysäkeillä todelliset lähtöajat. Myös pysäköintitalojen opastusjärjestelmä perustuu todelliseen pysäköintitietoon.

Tällä hetkellä Tampereella on käynnissä useita isoja työmaita, jotka aiheuttavat liikenteeseen poikkeusjärjestelyjä ja ruuhkia.

– Olisi tarpeen kehittää vielä tehokkaampia liikkumisen ohjausjärjestelmiä, jotka antaisivat esimerkiksi autoilijoille aina sujuvimman reitin, Ikonen kertoo.

Digitalisaatio on muutosjohtamista

Mitä pormestari antaa vinkiksi muille kunnille ja kaupungeille digitalisoitumisen vauhdittamiseen?

– Aiheeseen panostetaan meillä oikeasti. Vuonna 2017 digiohjelmassa on yli 20 henkeä viemässä muutosta eteenpäin. Kannattaa myös muistaa, että digitalisaatiossa on kyse muutosjohtamisesta, ei vain teknologiasta.

Älykkään kaupungin kehittäminen ja digitalisaatio on nostettu kaupungin ­strategisiksi ­tavoitteiksi. Molemmista on käynnistetty ohjelma, niihin on resurssoitu ja valtuusto on asettanut niille selkeät tavoitteet.

– Strategisuus tarkoittaa myös sitä, että ohjelmat koskevat koko kaupunkiorganisaatiota, ja ne toteutetaan läpileikkaavasti.

Open data -hankkeessa on myös tehty roadmap siitä, mitä kaikkea dataa tullaan vielä avaamaan. Se löytyy databusiness.fi-sivustolta, joka on suurten kaupunkien yhteinen avoimen datan sivusto.

 

 

Tutustu myös