Kuuro rap-artisti ja yrittäjä Signmark taistelee viittomakielisen kulttuurin puolesta. Hän uskoo musiikin ja digitalisaation tuovan kuurot ja kuulevat lähemmäksi toisiaan.
Signmark, oikealta nimeltään Marko Vuoriheimo, muistaa saaneensa ensikosketuksen musiikkiin isovanhempiensa luona. Yhteiseen joulunviettoon kuului hetki, jolloin isoäiti ja isoisä siirtyivät pianon ääreen soittamaan ja laulamaan joululauluja. Muissa kuuroissa perheenjäsenissä tämä ei aiheuttanut ihmetystä, mutta kahdeksanvuotiaan Vuoriheimon mieleen siitä jäi lähtemätön jälki.
– Osasin lukea huulilta, joten kysyin mummolta, mitä he oikein tekevät. Mummo selitti minulle, mistä oli kyse. Sen jälkeen yritin parhaani mukaan tulkata joululauluja viittomakieliselle perheelleni, Vuoriheimo muistelee.
Joululaulut vaihtuivat vuosien edetessä musiikkivideoiden katseluun ja niiden kappaleiden kääntämiseen viittomakielelle. Teini-iässä motivaation lähteenä toimivat kuurot tytöt, joille Vuoriheimo avasi populaarimusiikin sanoitusten merkityksiä.
– Kuuro kokee musiikin tuntoaistin välityksellä. Esimerkiksi rumpu- ja bassoäänissä on isoja eroja, jotka tuntuvat kehossa. Konsertti- ja klubitilanteissa valot ja värit ruokkivat näköaistia. Omassa musiikissani pyrin myös välittämään melodiaa viittomalla sekä tilankäytöllä, kuvailee Vuoriheimo.
Levykauppaa selkärepusta
Yliopistossa Vuoriheimo havahtui tajuamaan, kuinka holhoavasti yhteiskunta suhtautui kuuroihin. Jääkiekkokaukalosta muita pelaajia terveyskeskukseen taklannut nuori mies ei kokenut tarvetta kuntoutukseen ja elämänsä ohjaamiseen. Tänä päivänä hän näkee kuurot vammaisten sijaan kielivähemmistönä, jolla on oma kulttuurinsa ja historiansa.
– Vielä 1940-luvulla kuuroja lapsia rangaistiin kouluissa fyysisesti viittomakielen käytöstä. Kuurot nousivat kapinaan 1970-luvulla, jolloin he ryhtyivät vaatimaan omia ihmisoikeuksiaan. Lopulta viittomakielen tulkkeja ryhdyttiin kouluttamaan 1980-luvulla, Vuoriheimo kertoo.
Historiansa tunteva kasvatustieteiden maisteri ja viittomakielen lehtori jatkoi omaa kapinaansa musiikin avulla. Omakustanteisen debyyttilevyn julkaisun jälkeen kaupungilla levisi huhu kuurosta kaverista, joka myi kaduilla omaa albumiaan. Määrätietoisen työn ansiosta keikkapyyntöjä alkoi vähitellen sadella aina ulkomaita myöten.
Kotimainen läpimurto tapahtui vuoden 2009 Eurovision laulukilpailun myötä. Signmark voitti Suomen alkukarsinnat kappaleella Speakerbox ja sijoittui loppukilpailussa toiselle sijalle. Menestys avasi ovet levy-yhtiöiden suuntaan. Signmarkin kolmas pitkäsoitto Silent Shout julkaistiin vuonna 2014.
Digitulkkaus avaa uusia ovia
Vuoriheimo on päässyt tutustumaan kuurojen oloihin ympäri maailmaa esiintyvänä artistina sekä ulkoministeriön nimeämänä erityisavustajana. Puhuminen eri foorumeissa kuurojen oikeuksista on vahvistanut näkemystä viittomakielisten tiiviistä yhteisöllisyydestä.
– Jos näen toisen kuuron vaikka Espanjassa, menen varmasti tervehtimään häntä. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että viitomme eri kielillä, Vuoriheimo sanoo.
Chablan avulla kuuro pystyy nopeasti etsimään online-tilassa olevan tulkin mistä päin maailmaa tahansa.
Kuurot tarvitsevat edelleen monien arkisten asioiden hoitamiseen tulkkeja. Suhteessa kuurojen määrään heitä on liian vähän, mikä aiheuttaa ongelmia tulkkauspalveluiden saatavuudessa. Esimerkiksi Vuoriheimon haastattelutilanteeseen apu on järjestynyt, mutta iltapäivän tapaamisesta hänellä ei ole vielä tietoa. Vaikeuskerroin kasvaa kun siirrytään puhelimen ääreen. Käytännössä kuuro tilaa itselleen tulkin, joka tulee paikalle ja soittaa puhelun hänen puolestaan. Monissa paikoissa on kuitenkin käytössä takaisinsoittopalvelu, mikä hankaloittaa tällaista asiointia.
Kyllästyminen hitaaseen ja hankalaan tulkkauspalveluun sai Vuoriheimon ideoimaan Chabla-mobiilisovelluksen, joka yhdistää viittomakieliset ja viittomakielen tulkit maailmanlaajuisesti. Chablan avulla kuuro pystyy nopeasti etsimään online-tilassa olevan tulkin mistä päin maailmaa tahansa.
– Lähdin alusta alkaen rakentamaan palvelua globaaliksi. Enkä halunnut tehdä kompromisseja laatu- ja käytettävyysvaatimusten suhteen. Siksi päädyin valitsemaan CGI:n kumppaniksi hankkeeseen, sanoo Vuoriheimo.
Palvelun kehittäminen alkoi palvelumuotoilun projektilla, jossa Vuoriheimon ideaa konseptoitiin CGI:n asiantuntijoiden johdolla. Erilaisten prototyyppien rakentamisen kautta kehitystyö eteni tekniseen toteutukseen ja perusteelliseen testaukseen ennen lanseerausta.
– Pääsin Chablan kehitysprosessissa koodaajien kanssa samaan huoneeseen selittämään asioita kuurojen näkökulmasta. Meille esimerkiksi kuvanlaatu on erittäin tärkeä asia, sillä ilman riittävää resoluutiota viittomakielen videotulkkaus ei onnistu, Vuoriheimo havainnollistaa.
Marraskuussa Chabla julkaistiin iPhonelle ja iOS-tableteille Suomessa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa. Android-versio ilmestyy vuoden vaihteessa tulkeille ja keväällä kuuroille.
