Elinkeinoministeri Olli Rehn uskoo, että Suomella on edelleen hyvät edellytykset digitaalisen palvelutalouden edelläkävijäksi. ”Nyt tarvitaan raivaajahenkeä ja tekemisen meininkiä, jotta nämä mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä”, Rehn sanoo.

Rehn peräänkuuluttaa asennemuutosta niin yrityksiltä kuin julkiselta sektorilta. Monet yritykset eivät ole vielä tunnistaneet digitalisaation täyttä potentiaalia tai muutosvauhtia. Pankkien ja matkatoimistojen kokemat mullistukset jatkuvat nyt vähittäiskaupassa. Monet erikoisliikkeet ja suuret päivittäistavarakaupan ketjut ovat heränneet käynnissä olevaan mullistukseen pahasti myöhässä.

”Arkipäivän sähköisten palvelujen edellyttämät taidot ja yleinen osaaminen on meillä hyvällä tolalla, mutta haasteemme on osaamisen muuttaminen menestyviksi liiketoimintamalleiksi. Keskeisimmät digitaaliset alustat ja niitä ympäröivät ekosysteemit tulevat vielä toistaiseksi ulkomailta”, Rehn sanoo.

Hänen mukaansa myös korkeakoulujen tulisi panostaa langattoman osaamisen, kyberturvallisuuden ja big datan kaltaisiin alueisiin, joiden päälle yritykset voivat luoda omia sovelluksiaan.

openDigivalppaan johtajan tulee olla valmis uudistamaan yrityksen tai yhteisön työtapoja ja omia työtapojaan nopeassakin tahdissa.close

Olli Rehn, elinkeinoministeri

Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja tarjoaa Suomelle erinomaisia mahdollisuuksia kansantalouden kohentamiseksi.
”Esimerkiksi korkealaatuisten terveyspalveluiden tuottaminen julkisten resurssien pienentyessä ja kysynnän kasvaessa muodostaa yhtälön, jota ei ratkaista vanhoilla keinoilla.”

Uutena avauksena SOTE-hackathonit

Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvasti mukana julkisten palveluiden ja yritysten digitalisaatioon liittyvissä hallituksen kärkihankkeissa.

”Kokoamme parhaillaan Tekesin ja Finpron kanssa konkreettisia avauksia, joilla digitalisaation käytännön esimerkeille saadaan vahvaa näkyvyyttä myös digivalveutuneita laajemmassa joukossa”, Rehn sanoo.

Tämänkaltaisia avauksia voivat olla esimerkiksi SOTE-hackathonit, joissa julkiset ja yksityiset
terveyspalveluiden tuottajat päästävät viikonlopun ajaksi startup- ja muita innovatiivisia yrityksiä työstämään uusia palvelukonsepteja.

”Ne voivat myös olla maailmalta napattuja ideoita ja mahdollisuuksia, joihin tarttuminen edellyttää Suomessa uudenlaista poikkihallinnollista yhteistyötä.”

Digitalisaatio on vahvasti mukana myös muussa TEM:n toiminnassa, kuten terveysalan kasvustrategiassa, biotaloudessa ja cleantechissa, älykkäissä sähköverkoissa, alueellisissa yrityspalveluissa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Digivalpas johtaja on harvinainen näky

Digitalisaatio ei tarkoita vain tietotekniikkaharjoitusta vaan uudistaa toimialojen liiketoimintamallit ja toimintatavat. Niiden läpivienti edellyttää määrätietoista johtamista. Digivalpas johtaja on kuitenkin yhä harvinaista herkkua yritysmaailmassa.

”Onneksi meillä on rohkeita edelläkävijäjohtajia. Myös julkiselta sektorilta löytyy erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka digitalisaation avulla on parannettu asiakaspalvelua ja tehostettu resurssien käyttöä”, Rehn sanoo.
Digivalpas johtaja tarvitsee erittäin monipuolista osaamista. Tietotekninen osaaminen ei yksin riitä, sillä digitalisaatio vaikuttaa läpileikkaavasti moneen eri asiaan.

”Digivalppaan johtajan tulee olla valmis uudistamaan yrityksen tai yhteisön työtapoja ja omia työtapojaan nopeassakin tahdissa. Omalla esimerkillään hän voi myös innostaa muita uuden teknologian hyödyntämisessä.”

Sirpaleiset digimarkkinat lisätulojen este

Euroopan komission arvioiden mukaan Euroopan digitaaliset sisämarkkinat voisivat tuottaa EU:n taloudelle jopa 415 miljardia euroa lisätuloja vuosittain. Tällä hetkellä nämä sisämarkkinat ovat edelleen varsin pirstaleiset. Kehitystä on tapahtunut esimerkiksi tietoliikennemarkkinoilla, mutta tekemistä riittää vaikkapa digitaalisen sisällön markkinoiden avaamisessa.

”Kehitystyön tärkein tavoite on luoda yrityksille toimintaympäristö, joka kannustaa hyödyntämään digitalisaation moninaisia mahdollisuuksia”, Rehn sanoo.

Euroopan komissio on linjannut digitaalisessa sisämarkkinastrategiassa toimenpiteitä, joilla pyritään esimerkiksi sovellusalustojen kehittämiseen, digitaalisten taitojen ja tietoturvan parantamiseen sekä julkisten palvelujen digitalisointiin. Strategia korostaa tarvetta kehittää EU:n sääntely-ympäristöä digitaalisten sisältöjen kuluttajansuojan alueella.

Parhaimmillaan kansalliset ja EU-tason toimet tukevat ja vauhdittavat toisiaan digitalisaation edistämisessä.

”Sääntely-ympäristön tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen, jotta se ei kahlitse innovatiivisuutta ja kokeilunhalua”, Rehn sanoo.