Harvalla on realistista kuvaa siitä, millaisessa maailmassa elämme ja mihin olemme menossa. Monen mielestä elämme yhä huonompia ja kurjempia aikoja, ja esimerkiksi väkivallan ja kurjuuden uskotaan lisääntyneen. Maailma ei ole sitä mitä moni kuvittelee sen olevan.

Todellisuudessa esimerkiksi sotien ja murhien määrät ovat vähentyneet, bruttokansantuote on kasvanut ja terveys on parantunut. Tilastojen mukaan maailma on siis muuttunut yhä paremmaksi ja vauraammaksi paikaksi elää. Suomen epäilemättä ohimeneviin talousvaikeuksiin keskittymisen sijaan asioita pitäisi katsoa laajemmasta perspektiivistä.

openKaikki maailman suurimmat vallankumoukset ovat olleet nimenomaan tiedon vallankumouksia.close

Esko Valtaoja, avaruustähtitieteen emeritusprofessori

Puolet haasteesta on positiivisen vireen ylläpitämistä. Pikkupoikana 1950-luvulla lauloimme vielä koulussa, että maamme on köyhä ja siksi myös jää. Nousimme kuitenkin kohisten yhdeksi maailman vauraimmista ja inhimillisemmistä maista. Nyt muut ovat tulleet perässä ja jopa ohittaneet meidät. Nousu ja kasvu pitäisi pystyä turvaamaan tulevaisuudessa. Samalla pitää ympäristökuormitusta vähentää, jotta maapallo pysyisi ennallaan. Ainetta ja energiaa on pystyttävä säästämään, koska sitä meillä ei ole rajattomasti. Tässä IT ja teknologia ovat keskeisessä asemassa.

Kuvittelemme Suomessa virheellisesti olevamme korkeassa teknologiassa maailman kärkeä. Tosiasiassa olemme varsinainen takapajula. Missä on esimerkiksi satelliittimme, jollaisen pieni naapurimaamme Viro sai lähetettyä taivaalle jo kaksi vuotta sitten? Tai missä viipyy sähköinen äänestys, sen ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä?

Vuosituhannen vaihteesta alkaen Suomen hallitukset ovat vähentäneet korkeimpaan koulutukseen, opetukseen ja tutkimukseen käytettäviä varoja. Tämä näkyy siinä, että tutkimuksen näkyvyys, patentit ja korkean teknologian vienti ovat luisuneet alas. Olemme siis määrätietoisesti lähteneet kävelemään tietä takaisin päin. Nykyinen hallitus on vain kiihdyttänyt tahtia.

Maailman vaurautta ei luo kova työ tai riskinotto. Niitäkin tarvitaan, mutta talouskasvua luo pääasiassa tieto, joka tuottaa uusia ajatuksia, keinoja ja keksintöjä. Uudet keksinnöt puolestaan nostavat taloutta. Kaikki maailman suurimmat vallankumoukset ovat olleet nimenomaan tiedon vallankumouksia. Lähes 10 000 vuotta sitten keksittiin maatalouden tuottama lisäarvo. 1600–1700-luvulla kertynyt tieto johti lopulta teolliseen vallankumoukseen.

Olemme nyt kolmannen vallankumouksen kynnyksellä, jossa siirrytään aineellisesta aineettomaan maailmaan. Siinä IT:n ja automaation merkitys ovat keskeisessä roolissa, koska ne auttavat meitä pitämään vaurautta yllä ja varmistavat, että ympäristömme pysyy kunnossa.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori
Esko Valtaoja