Miksi valmis rakennus ei vastaa suunniteltua?

Miksi rakennettu talo ei ole sellainen kuin suunniteltiin? Mitä meni vikaan ja milloin? Ja miksi tiedämme ongelmista vasta nyt?

Rakennusteollisuus on pitkään nähty muusta teollisuudesta eriytyvänä ja jopa kehityksessä jälkeenjääneenä alana. Väitetään, että rakennustoimiala on täysin oma maailmansa, eikä siihen voida soveltaa samoja ohjausmenetelmiä kuin muuhun teollisuuteen.

Kun asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan rakentamisen kuitenkin koostuvan pääpiirteittäin samoista elementeistä muun teollisuuden kanssa. Komponentteja ostetaan, yhdistetään ja muokataan, päälle lisätään vähän henkilötyötä ja saadaan aikaan lopputuote, joka toimitetaan asiakkaalle.

Rakennuksen tietomallista on puhuttu jo pitkään. Miksei rakentamistoimiala ole siis pystynyt samaan kuin valmistava teollisuus?

Tietomalli parantaa tarkkuutta

Esimerkkejä yhtymäkohdista muuhun teollisuuteen on paljon. Yhtenä näistä voidaan pitää rakennuksen tietomallia (BIM), joka vastaa teollisuudessa käytettävää tuotetietomallia. Tuotetiedon hallinta auttaa valmistavan teollisuuden yrityksiä tekemään täsmällisempiä ostoja, tarkempia suunnitelmia ja hiomaan koko valmistusprosessia entistä tehokkaampaan muotoon.

Rakennuksen tietomallista on puhuttu jo pitkään. Miksei rakentamistoimiala ole siis pystynyt samaan kuin valmistava teollisuus? Onko syynä perinteinen käsityö ja muutosvastaisuus? Vai onko syypää sittenkin työn projektiluonteisuus, joka hankaloittaa prosessien vakioimista? Vai onko se pelkkä tekosyy?

Tällä hetkellä suunnittelijan tekemät alkuperäiset tietomallit muuttuvat merkittävästi työmaalla toteutuksen aikana, kohde kerrallaan. Muutoksen vaikutuksesta lopputulokseen ei vastaa kukaan

Kaikki tieto yhden katon alla

Syy ongelmiin löytyy puutteellisesta tiedon elinkaaren hallinnasta. Tuotetieto ei ole käytettävissä tarpeeksi sulavasti prosessin aikana rakennuksen suunnittelusta sen ylläpitoon. Tieto liikkuu eri järjestelmien kautta prosessiketjua pitkin milloin Excelissä ja milloin manuaalisesti klubiaskin kannessa, aina erikseen syötettynä seuraavaan järjestelmään.

Lopullisen tiedon paikkansapitävyyttä voi kuka tahansa arvioida, jos on koskaan pelannut rikkinäistä puhelinta. Virheiden lisäksi manuaalinen tiedonsiirto aiheuttaa myös turhauttavaa lisätyötä.

Lopullisen tiedon paikkansapitävyyttä voi kuka tahansa arvioida, jos on koskaan pelannut rikkinäistä puhelinta.
 

Mitä jos rakennuksen suunnitelma saataisiin sekä tarkkana tietomallina että visuaalisena 3D-mallina samaan järjestelmään, jota käyttävät myös hankinta ja tuotantoyksikkö? Kuinka suuresta säästöstä ja tehostamisesta puhuttaisiin, jos väärät suunnitelmat ja ad hoc -soveltaminen sekä manuaalinen tiedonsiirto saataisiin minimoitua?

Jos suunnittelu ja toiminnanohjaus muodostavat kokonaisratkaisun, jossa tieto liikkuu sulavasti prosessista toiseen, ehyenä ja läpinäkyvästi, olemme toimialalla askeleen edellä. Näihin asioihin olemme alan osaajien kanssa panostaneet kehittäessämme CGI Profio360 -rakentamisen toiminnanohjausjärjestelmää.