WHO:n määritelmän mukaan terveys on ”täydellistä psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia”. Mutta onko terveydenhuoltomme juuttunut tähän määritelmään? Millainen on täydellinen terveydentila ja onko se kaikille sama? Mitä tekemistä tekoälyllä on terveydenhuollon kanssa, ja mihin sen oppimismallit tulisi perustaa? 

Terveydenhuollon tekoälysovellusten ensisijainen tehtävä on auttaa diagnoosien tekemisessä. Koneita opetetaan tunnistamaan sairauksien syy-seuraussuhteita sekä riskitekijöitä. Ensi kädeltä tämä tuntuu yksinkertaiselta, sillä perustuuhan lääketiede siihen, että jokin asia on tutkitusti todeksi osoitettu. Mutta ihmiskehon muuttujat ovat monimutkaisia, ja vaihtelua esiintyy huomattavasti enemmän kuin akateemisessa tutkimuksessa. Esimerkiksi jo sata vuotta sitten lääkärit analysoivat sydämen pulssiaallon muotoa, ja mikäli aalto oli tietyntyyppinen, tutkittavalle ei myönnetty henkivakuutusta. Mutta kun alettiin tarkastella verenpainetta, kuviteltiin sen esittävän verenkiertoelimistön tilaa parhaiten. Tai ajatellaan esimerkiksi kysymyksenasettelua, jossa pyritään tekemään hypoteesi tiettyä sairautta sairastaville potilaille – todellisuudessa sairauksia voi olla useita ja samaan aikaan. Täten on selvää, ettei sama hypoteesi sovi jokaiselle, mikä kyseenalaistaa logiikan, jolla tekoälylle opetetaan asioita. Mitä sitten tulisi tehdä? 

Lääketieteen tekoäly on ennen kaikkea seuloja ja neuvonantaja. Ja kaiken lisäksi helppo ottaa käyttöön.

Terveyden uusi määritelmä

Täydellisen terveyden määrittely on ongelmallista, sillä jokainen meistä on yksilö. Vuonna 2011 tutkijat antoivat terveydelle paremman määritelmän: kyvyn sopeutua arkeen ja toimia omatoimisesti. Tässä keskitytään ihmisen yksilöllisiin tavoitteisiin sekä päästään tekoälyn näkökulmasta oikeaan asetelmaan. Tekoälyn tarkoitus ei ole kyseenalaistaa näyttöön perustuvaa lääketiedettä, vaan oppia huomioimaan ihmiskehon moniongelmaisen ja -ulotteisen todellisuuden diagnostiikan tekemisessä. Koska erilaisia muuttujia voi olla rajaton määrä, tekoälyn tärkeimmäksi tehtäväksi muodostuu kustakin tilanteesta kriittisten tekijöiden tunnistaminen. Tällöin ihmisen yksilölliset tavoitteet huomioidaan, ja tätä tekoäly pystyy aidosti tukemaan. 

Tekoälystä tukiälyksi

Terveys on osiensa summa, eikä loputonta määrää muuttujia ole mahdollista opettaa. Siksi tekoäly ei korvaa lääkäriä, vaan auttaa heitä tekemään parempia diagnooseja. Kysymys on oivalluttamisesta, toiminnan tehostamisesta sekä siitä, että diagnostiikka-algoritmeista tulee jatkuvasti tarkempia. Lääketieteen tekoäly on ennen kaikkea seuloja ja neuvonantaja. Ja kaiken lisäksi helppo ottaa käyttöön. Oulussa toteuttamamme työkykyriskien seuranta on oiva esimerkki teknologian mahdollisuuksista – riskit ovat tunnistettavissa yli 90 prosenttisesti, säästäen vuosittain satoja henkilötyöpäiviä, parantaen tuloksia sekä työn mielekkyyttä ja mikä tärkeintä, mahdollistaen oikean hoidon ennen kuin ihmisistä tulee potilaita.

Kirjoittaja työskentelee CGI:llä asiantuntijalääkärinä, sydämellään ammattilaisten ja potilaiden parempi elämä.

Tutustu myös


Hyvinvoinnin tekoälytyöpajassamme tutustut datan mahdollisuuksiin ennakoinnissa ja vaikuttavuuden edistämisessä. Tutustu ja varaa omasi.  

Kirjoittajasta

Picture of Heikki Aatola

Heikki Aatola

Asiantuntijalääkäri, LT

Olen Heikki Aatola ja työskentelen osa-aikaisena asiantuntijalääkärinä CGI:n hyvinvoinnin toimialalla . Osallistun asiantuntijana sekä tietojärjestelmien kehitystyöhön että tiedon toisiokäytön kehittämiseen.

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot