Työelämä on murroksessa, kuten käy ilmi suuresta työn tulevaisuuden tutkimuksesta. Työkyvyn säilyttäminen murroksen keskellä on paitsi yksilön myös yhteiskunnan kannalta keskeinen asia, jolla turvataan yritysten ja organisaatioiden kilpailukyky, työurat ja yhteiskunnallinen hyvinvointi. Mitä keinoja meillä on datan avulla turvata työkykyä?
Työterveyshuollon ammattilaisen työstä on tullut viime vuosina entistä haastavampaa. Työn luonne on muuttunut voimakkaasti henkisesti kuormittavammaksi, kun taas fyysinen kuormittavuus ja sen aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet. Verrattuna fyysiseen kuormittavuuteen, henkisen kuormittavuuden aiheuttamat vahingot ovat vaikeammin havaittavissa paljaalla silmällä.
Samaan aikaan työurien odotetaan pidentyvän tulevaisuudessa. Työkyvyttömyysriskien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta vahingot eivät ehdi kehittyä pahemmiksi ja näin vaikeammin voitettaviksi. Parhaassa tapauksessa riskin alla olevat henkilöt tulisi löytää jo ennen kuin heille alkaa kertyä poissaoloja.
Olen toiminut vuoden alusta SoftMedic-tuotekehitystiimin johtajana. Tätä ennen toimin itse 10 vuotta työterveyshoitajana ja sen jälkeen toiset 10 vuotta toisen potilastietojärjestelmäkehitystyön parissa. Olen päässyt aitiopaikalta seuraamaan ja johtamaan työterveyshuollon ammattilaisen ehkä tärkeimmän työkalun, potilastietojärjestelmän, kehitystyötä. Samalla olen saanut huomata, miten kokonaisvaltaista ammattilaista parhaalla mahdollisella tavalla tukevan tietojärjestelmän kehittäminen on ja mitä mahdollisuuksia analytiikka voi tarjota.
Tekoäly varoittaa riskeistä
Enää ei riitä, että potilastietojärjestelmässä ovat kunnossa perusasiat kuten esimerkiksi ajanvaraus, kirjaaminen, Kanta-toiminnot ja laskutus. Edes hyvä käytettävyys ja visuaalisuus eivät riitä vastaamaan ammattilaisen työn haasteisiin, vaikka toki ne sujuvoittavat työtä. Näiden lisäksi työterveyshuollon ammattilaiset tarvitsevat työkaluja siihen, että he voivat tunnistaa työkykyriskissä olevat henkilöt varhaisessa vaiheessa. Tämän pitää tapahtua jo ennen kuin henkilöstä alkaa kertyä dataa poissaoloista.
Monet työkykyriskit antavat merkkejä useita vuosia ennen kuin ne varsinaisesti konkretisoituvat tai aiheuttavat poissaoloja. Riskitapausten tunnistaminen vaatii kuitenkin koko potilashistorian läpikäyntiä, mikä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sivuja dokumentaatiota jokaista asiakasta kohti. Lisäksi aineisto on hyvin monimuotoista, sisältäen muun muassa rakenteellista ja numeraalista dataa sekä kuvailevia manuaalikirjauksia. Tällainen tuhansien asiakkaiden tai potilaiden jatkuva seuranta on käytännössä mahdotonta ilman teknologian hyödyntämistä. Edistynyt analytiikka toimii ikään kuin työterveyshuollon ammattilaisen tukiälynä, joka varoittaa ajoissa ammattilaiselle henkilön kasvaneista riskitekijöistä.
Esimerkiksi oululainen Työterveys Virta valjasti kanssamme edistyneen analytiikan ja tekoälyn yli 24 000 ihmisen työkyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen. Säännöllisen työhyvinvointiriskien tunnistamisen avulla asiakkaat voi ohjata oikea-aikaisesti hoitoon, ohjaukseen, valmennukseen, korvaavaan työhön tai muihin tukitoimenpiteisiin. Jatkossa työkyvyttömyysriski on tunnistettavissa yli 90 % varmuudella, säästäen vuosittain useita satoja henkilötyöpäiviä.
360 asteen työhyvinvointiratkaisu
Toinen tapa hyödyntää dataa on ottaa käyttöön työhyvinvointiratkaisu, joka kerää tietoa eri lähteistä muodostaen 360 asteen näkymän yksilön hyvinvointiin. Tämä säästää vastaanotolla merkittävästi aikaa. Ajankohtainen tieto henkilön työkykyriskistä voidaan saada nappia painamalla työterveyshuollon ammattilaisen käyttöön. Kokonaisvaltainen kuva potilaasta saadaan yhdistämällä potilastietojärjestelmän tietojen lisäksi muiden lähteiden, kuten HR-tietojen, kyselyiden ja mittareiden tuottamaa tietoa. Henkilön työkykyriskiä analysoidaan ja ennakoidaan koneoppimisen avulla ja riskit tuodaan työterveyden tietoon.
Oloni on etuoikeutettu, koska olen päässyt näköalapaikalle johtamaan potilastietojärjestelmäkehitystä paikkaan, jossa on mahdollisuus saada käyttöön viimeisin teknologiakehitys ja hyödyntää siitä parhaat palat palvelemaan aidosti terveydenhuollon ammattilaisia. Vahvan teknologisen osaaminen ja toimialaymmärryksen lisäksi aito vuoropuhelu työterveyshuollon toimijan ja potilastietojärjestelmän toimittajan välillä on avain siihen, että datan hyödyt saadaan käyttöön ammattilaisille. Työkyvyttömyyden on arvioitu Suomessa maksavan tekemättömänä työnä yrityksille 4,3 miljardia ja kunnille noin miljardi euroa joka vuosi – työkyvyn parempi ylläpito on siis meidän kaikkien asia.
Kirjoittaja Susanna Mattsson toimii CGI:llä SoftMedic-tuotekehitystiimin johtajana.
susanna.mattsson@cgi.com
Tutustu lisää:
Video: AI & analytiikka auttaa Työterveys Virtaa
Kirjoittajasta
CGI Suomen asiantuntijat
Kirjoituksia asiantuntijoiltamme
CGI on kansainvälisesti suomalainen digitalisaatiokumppani. Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.
