Tiina Heiskanen

Tiina Heiskanen

palvelujohtaja, valtionhallinnon asiakkuudet

Tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi, jossa kaikki voivat tehdä työtä omien voimavarojensa mukaan. Pelkkää utopiaa vai voisiko se olla lähempänä todellisuutta jo tällä vuosikymmenellä? Yksi askel kohti tavoitetta on eri järjestelmien välisten siilojen madaltaminen, jotta voitaisiin entistä paremmin tukea osatyökykyisten työssäkäyntiä.

Vuonna 2019 tehtiin 24 500 työkyvyttömyyshakemusta, joista hylättiin 31 prosenttia. Onneksi eläkevakuuttajien on mahdollista saada hakemusten käsittelijöille avuksi mm. tukiälyä, tekoälyä, koneoppimista ja automaatiota. Mutta mikä olisi hakemusten lähettäjille avuksi?

Hylkäysosuus on kasvanut viime vuosinaerityisen voimakkaasti mm. mielenterveyssyistä, pitkään työttömänä olleilla ja täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla. Taustalla on moninaisia syitä, miksi henkilöt päätyvät hakemaan työkyvyttömyyseläkettä ja miksi hakemukset tulevat hylätyiksi. Yksi syy voi olla, ettei vaikeassa elämäntilanteessa osata oikein hyödyntää keinovalikoimaa, jonka avulla voidaan sekä tunnistaa ja ennaltaehkäistä riskitekijöitä että toisaalta tukea työllistymistä, työssä jaksamista tai työhön paluuta, jos työkyvyn kanssa on jo haasteita. Tästä johtuen, täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen sijaan, henkilölle pyritäänkin löytämään sopivia kuntoutusvaihtoehtoja.

Osatyökykyisten tukeminen on kriittistä sekä inhimillisestä että yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Teema on kirjattu myös hallitusohjelmaan, jonka myötä mm. toteutetaan erityisesti työttömille suunnattu työkykyohjelma ja valmistellaan osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli työeläke- ja kansaneläkejärjestelmässä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on hyvin monialainen palvelukokonaisuus, johon kuuluu toimijoita ja järjestelmiä, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa, mutta joilla pahimmassa tapauksessa on vain vähän tekemistä keskenään.

Kuntoutusvaihtoehtojen yhteensovittamista yli organisaatiorajojen

Useat tutkimukset tukevat ajatusta, että kuntoutusta tarvitsevan elämää tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja mielellään yhden tukihenkilön toimesta. Tämä on huomioitu myös em. työkykyohjelman tavoitteessa kouluttaa lisää työkykykoordinaattoreita, jotka auttavat löytämään kullekin parhaiten sopivan yhtälön eri kuntoutusvaihtoehdoista ja etuuksista. Tällaista palvelua tarjoavan tukihenkilön kotipesä voi olla työ- ja elinkeinotoimisto, kunta, Kela, sosiaali- ja/tai terveyskeskus, työnantaja, työeläkeyhtiö, työterveyshuolto, vakuutusyhtiö tai kuntoutuspalveluja tarjoava yritys. Kaikilla näillä tahoilla on oma merkittävä roolinsa tässä kokonaisuudessa.

Jotta yksi tukihenkilö aidosti riittäisi, tulisi myös organisaatioiden edesauttaa palvelujen yhteensovittamista. Ihannetapauksessa tukihenkilö voisi tarkastella esimerkiksi koulujentyönantajan, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja/tai eläkevakuuttajan tekemiä sähköisiä merkintöjä, jos kuntoutuja tähän antaa suostumuksensa. Näin vähennettäisiin kuntoutujan taakkaa, kun hänen ei tarvitsisi kerätä erinäisiä elämänhistoriansa paperidokumentteja tai ymmärtää itse kertoa kaikkia tilanteeseensa vaikuttavia asianhaaroja. Luotettavan ja kokonaisvaltaisen lähestymisen ansiosta olisi helpompi tunnistaa tuen tarve ja muodostaa juuri oikeanlainen polku työelämään.

Tulevina vuosina saamme varmasti purettua järjestelmien välisiä siiloja saumattomiksi ja joustaviksi palvelukokonaisuuksiksi.

Ammatillisen kuntoutuksen avulla tuetaan työelämään siirtymistä tai paluuta niin, että se sujuisi kaikkien osapuolien kannalta mahdollisimman onnistuneesti. Kuntoutujan ja työnantajan joustavuuden lisäksi saatetaan tarvita myös esimerkiksi esteettömiä ja saavutettavia palveluja, tilanteeseen mukautuvaa työvuorosuunnittelua ja työajanhallintaa sekä etuus- ja palkkaratkaisujen yhteensovittamista. Olipa kyseessä pysyvä tai tilapäinen työkyvyn heikentyminen, on ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla olisi mahdollisuus tehdä työtä sen hetkisten voimavarojensa mukaan.

Olen optimistinen. Yhteiskunnassamme on jo upeita osaratkaisuja ja monilla eri tahoilla tehdään paljon töitä tasa-arvoisemman ja osatyökykyisille sopivamman työelämän puolesta. Tulevina vuosina saamme varmasti purettua järjestelmien välisiä siiloja saumattomiksi ja joustaviksi palvelukokonaisuuksiksi. Sen eteen mekin CGI:llä haluamme tehdä töitä.

Kirjoittaja uskoo, että reilujen dataverkostojen ja ekosysteemien kehittäminen edesauttaa ihmisten hyvinvointia ja työurien pidentämistä. Sitran IHAN-hankkeessa olemme tehneet pilottitoteutuksen yksilön suostumuksen hallinnasta ja kehittäneet pilottiratkaisua dataverkostomme kanssa työkyvyttömyysriskien hallintaan.

Tutustu myös:

Kirjoittajasta

Tiina Heiskanen

Tiina Heiskanen

palvelujohtaja, valtionhallinnon asiakkuudet

Toimin palvelujohtajana CGI:n valtionhallinnon asiakkuuksissa. Minua kiinnostavat erityisesti ihmiskeskeisten ja yhteentoimivien julkisten palveluiden kehittäminen.