Suomalainen terveydenhuolto on maailmalla tunnettu laadustaan ja saavutettavuudestaan. Global Burden of Diseasen tutkimusten mukaan tästä on ensisijaisesti kiittäminen mahdollistavaa lainsäädäntöä ja valvontaa, mutta tieysti myös ammattitaitoista ja koulutettua hoitohenkilökuntaa. Mutta entäpä terveydenhuollon teknologiset ratkaisut? Sama taho kertoo tutkimuksessaan, että kehittämisen paikkoja Suomellakin vielä on mm. sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Kone vai ihminen?

Terveydenhuollossa ihmisen aito kohtaaminen on kiistatta tärkeää potilaan onnistuneen palvelukokemuksen ja hoidon kannalta. Tekniset apuvälineet nähdään usein negatiivisina ja huhut lääkäreistä, jotka ”vain tuijottavat tietokonetta” leviävät. Miksi usein ajatellaan, että kone on se huono ja ihminen hyvä? Olisiko mahdoton ajatus, että yhdessä olisimme vielä parempia?

Asiantuntijalääkäri Heikki Aatola kumoaa blogitekstissään teknologian ja inhimillisyyden vastakkainasettelun sangen hyvin: ”...tekoäly ei korvaa lääkäriä, vaan auttaa heitä tekemään parempia diagnooseja.” Kyse ei siis ole siitä, että kone ja algoritmi kertoisivat meille koko totuuden, vaan siitä, että innovatiivisten teknologiaratkaisujen avulla voimme toimia entistä parempina ammattilaisina. On kiistatonta, että tietokoneet laskevat todennäköisyyksiä ja ottavat lukuisia laskennallisia muuttujia paremmin ja nopeammin huomioon kuin ihminen. Yhdistämällä tähän faktatietoon ammattilaisen kokemus ja näkemys päästään huipputuloksiin!

Olisiko mahdoton ajatus, että yhdessä olisimme vielä parempia?

Sensoritekniikka ei ole tulevaisuutta - se on jo täällä

Useimmat meistä ovat jo nähneet tulevaisuuskuvia sensoreiden hyödyntämisestä mm. juuri terveydenhuollossa. Älypatjat keräävät dataa hengityksestä ja sydämen sykkeestä ja erilaiset rannetietokoneet liikkumisesta ja jopa nukkumisesta. Ihoon kiinnitettävillä biosensoreilla voidaan tarkkailla kehon asentoa esimerkiksi kaatumisen varalta. Tätä datamäärää voidaan hyödyntää ennen kaikkea tilanteiden ennaltaehkäisyyn. Tiedon määrä ja laatu ovat avainasemassa, kun halutaan hyödyntää tekoälyä tällaisissa tilanteissa.

Sensoritekniikkaa on tarjolla laaja kattaus. Bluetooth-sensoriteknologian avulla saadaan tuotettua dataa suoraan mobiililaitteisiin. Sairaaloissa osastokohtaisten tehtävien ja toimenpiteiden tilasta voidaan siirtää reaaliaikaisesti tietoa suoraan osastolle saapuvan lääkärin mobiililaitteeseen. Myös hoitohenkilöstön sisätilapaikannus sekä erilaisten työtehtävien tilastointi, voidaan automatisoida sensorien avulla.

Kotihoidon kentällä hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi mobiilia ovenavausta, joka hyödyntää Bluetooth-teknologiaa. Ovenavausoikeus on kiinnitetty suoraan asiakkaan käynnin tietoihin, joten avainten hallinta on helppoa ja säästää aikaa ja vaivaa. Tämän lisäksi näkyvyys toteutuneisiin käynteihin tarkentuu ja turvallisuus lisääntyy, sillä jokaisesta mobiililla tehdystä ovenavauksesta jää merkintä.

Sensoritekniikan valjastamiseen tarvitaan meitä ja teitä - siis eri alojen asiantuntijoita.

Mitä tässä sitten enää odotellaan? Sensorit kehiin ja sassiin.

Sensoritekniikan valjastamiseen tarvitaan meitä ja teitä - siis eri alojen asiantuntijoita. Oikean tiedon kerääminen oikeaan aikaan on avainasemassa, kun halutaan esimerkiksi edistää hoidontarpeen ennakointia tai ehkäistä sairauksia.

Sensoritekniikan mahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu vain terveydenhuoltoon, myös erilaisia siivous- ja kinteistönhuollon työtehtäviä voidaan automatisoida ja tehostaa erilaisten sensoreiden avulla. Mitäpä jos käsipyyherullatelineen rulla ei ikinä loppuisi kesken, sillä se olisi aina vaihdettu oikeaan aikaan, koska sensori ilmoittaisi rullan loppumisesta? Mitäpä jos sensorien kautta viesti sateisesta säästä generoituisi suoraan työpyyntönä alihankkijalle lyhentää eteistilan mattojen vaihtoväliä? 

Sensoritekniikkaa täydellisesti hyödyntävä älysairaala erilaisine tukitoimintoineen ei ole enää "mitäpä jos". Kyse on enää siitä, kuka ehtii ensin.

Näytetäänkö muille mallia?

Tutustu myös

 

Webinaari: Konsultointi ja analytiikka kotihoidon kehittämisen tueksi, Case Nakkilan kotihoito

Tutustu  

Kirjoittajasta

Picture of Piia Hiukka

Piia Hiukka

palvelu- ja projektipäällikkö, mobiiliratkaisut

Olen Piia Hiukka ja toimin CGI:llä palvelu- ja projektipäällikkönä toimialariippumattomien tuoteratkaisujen yksikössä. Mobiilit toiminnanohjausratkaisut sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen liikkuvan työn tehostamisessa ovat ydinosaamistani. Vastuullani on myös varmistaa, että asiakkaitamme palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla, sekä tarjota uusia ideoita ja ratkaisuja, jotka auttavat kehittämään asiakkaidemme liiketoimintaa ja ...

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot