SAFe 5.0 julkistettiin lokakuun alussa San Diagossa SAFe Summit konferenssissa viitekehyksen co-founder Dean Leffingwellin esittelemänä. Uusin versio tulee virallisesti käyttöön tammikuussa 2020. 

Ohjelmistoja on kaikkialla

Ohjelmistoja tarvitaan kiinteänä osana ydinliiketoiminnan pyörittämistä. Samaan aikaan yrityksillä on yhä suurempi paine saada hienosäädettyä tuotantokoneistonsa kuntoon, jotta se pystyy tuottamaan yhä nopeammalla tahdilla uusia toiminnallisuuksia asiakkaille pysyäkseen kilpailussa mukana. SAFen edelliset versiot ovat keskittyneet mm. DevOpsiin ja kuinka ohjelmistokehityksen tuotantoputkesta saadaan yhä enemmän tehoja irti. 

Uusin versio 5.0 painottaa sitä, kuinka koko organisaation on kasvettava ketterämmäksi pitäen asiakasta yhä voimakkaammin tekemisen keskiössä sekä korostaa jatkuvaa organisaation oppimista. Yritysten tulee seurata ja analysoida markkinoita jatkuvasti pystyäkseen muodostamaan vahvan näkemyksen siitä, mitä asiakkaat uudelta tuotteelta tai palvelulta haluavat. Yhteistyön merkitys eri osaajien (design-arkkitehtuuri-tuoteosaaminen) kesken korostuu entisestään. Tähän päästään mm. ottamalla käyttöön palvelumuotoilun työkaluja, jotka antavat konkreettisia, yhdessä tekemisen tukevia työkaluja kehitystyölle. 

Uusin versio esittelee 7 keskeistä kyvykkyysaluetta, joiden voimalla tavoitellaan kokonaisvaltaista liiketoiminnan ketteryyttä (Business Agility). Kyvykkyyksistä kaksi viimeisintä ovat uusia, joita tarkastelen lähemmin.

  • Lean-Agile –johtajuus 
  • Tiimi- ja tekninen ketteryys 
  • Ketterä tuotekehitys 
  • Yritystason ratkaisutoimitukset 
  • Lean Portfolio Management 
  • Organisaation ketteryys
  • Jatkuva oppimiskulttuuri

Organisaatiot, jotka onnistuvat yhdistämään liiketoiminnan ketteryyden onnistuneesti osaksi tekemistään tulevat olemaan tulevaisuuden voittajia.

Mitä koko organisaation ketteryys tuo tekemiseen?

Kilpailu on kovaa. Organisaatiot, jotka onnistuvat yhdistämään liiketoiminnan ketteryyden onnistuneesti osaksi tekemistään tulevat olemaan tulevaisuuden voittajia. Mukana tekemisessä tulee olla koko organisaatio, jotta asiakkaille pystytään tuottamaan nopealla tahdilla innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja: lakiosasto, liiketoiminta, sisäinen valvonta, markkinointi, ylläpito, tukitoiminnot ja tietoturva.  Tämän lisäksi tarvitaan oikeanlaista johtajuutta, jotta haastava kulttuurimuutos saadaan edistettyä organisaatiossa eteenpäin.

Tärkeä osa organisaation ketteryyttä on arvon tuoton ympärille organisoituminen ja koko toimitusketjun näkeminen (ns. end-to-end). Tämä tarkoittaa sitä, että tiimit ja junat ovat organisoitu niin, että niillä on mahdollisimman vähän riippuvuuksia. Tämä puolestaan mahdollistaa uusien toiminnallisuuksien julkaisun asiakkaille nopeammin.

Jatkuvan oppimisen kulttuuri osana menestystä

Jatkuva oppimiskulttuuri rakentuu arvoista ja käytännöistä, jotka rohkaisevat yksilöitä ja koko organisaatiota kasvattamaan osaamista, kehittämään toimintaa ja innovointia. Jatkuvan oppimisen nostaminen yhdeksi kyvykkyyksien osa-alueeksi on tärkeä viesti, joka vaatii organisaatiolta sitoutumista. Liian usein oppimisen mahdollistaminen ja tärkeyden huomioiminen osana tekemistä unohtuu ja jää kiireen jalkoihin. Tässä kohtaa johdolla on tärkeä rooli johtaa omalla esimerkillään: johto voi tuoda selkeästi esille oppivan organisaation merkitystä osana tekemistä, mahdollistaa ajankäytöllisesti uuden oppiminen ja ennen kaikkea tuoda esille miksi uuden oppiminen on organisaatiolle tärkeää. 

Viitekehys elää ja muotoutuu 

Mielestäni version 5.0 tärkein asia on koko organisaation organisoituminen arvon tuoton ympärille: miten tekemisessä pystytään näkemään koko toimitusketju, kuinka koko organisaation on puhuttava yhteistä kieltä, toimittava ketterällä tavalla ja opittava mitä liiketoiminnan ketteryys tarkoittaa oman organisaation kontekstissa. Kuten Leffingwell hienosti kiteytti: liiketoiminnan ketteryys on kuin hauskanpito, sitä ei voi kukaan tehdä toiselle valmiiksi. Liiketoiminnan ketteryys on ennemminkin yhteinen matka, joka vaatii kaikkien osallistamista ja osallistumista sekä fiilistä, että tässä rakennetaan yhteistä tulevaisuutta hyvällä fiiliksellä. 
 

Kirjoittajasta

Picture of Maarit Manninen

Maarit Manninen

Agile Coach

Minulla on lähes 20 vuoden kokemus ohjelmistoteollisuudesta eri tehtävissä tutkimusassistenttina, projektipäällikkönä, RTE:nä ja agile coachina. Tällä hetkellä toimin agile coachina ja haluan omalla työlläni edistää ihmisten yhteistyötä ja oppimista sekä hyödyntää visualisoinnin voimaa osana ketterää tekemistä.

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot