Saavutettavuuden menetelmäpakki on laaja. Saavutettava digipalvelu voidaan saada aikaan monin eri menetelmin, ja parhaan menetelmän valinta riippuu digipalvelusta.

Esimerkiksi olemassa olevan ja täysin uuden digipalvelun saavutettavuuden tekemiseen kannattaa valita eri menetelmät. Tärkeintä menetelmän valinnassa on mielestäni kuitenkin se, kuinka paljon saavutettavuutta lopulta arvostetaan. Uuden saavutettavuusprojektin alussa otankin aina selville, mitkä ovat tavoitteet saavutettavuudelle.

Kannattaa tavoitella digipalvelua, josta on loppukäyttäjälle arvoa, sen sijaan, että keskittyy tiukasti WCAG-kriteereihin. Tällöin keskustellaan siitä, miten tunnistetaan asiakastarve, ja miten varmistetaan, että digipalvelu on riittävän selkeä ja helppokäyttöinen kaikille. Joskus voi olla jopa niin, että kaikki verkkosisältöjen saavutusohjeiden kriteerit eivät täyty täydellisesti, mutta käyttäjät kokevat digipalvelun silti hyväksi, tarpeelliseksi, selkeäksi ja toimivaksi.

 

Olemassa oleva digipalvelu

Olemassa olevien palveluiden saavutettavuudessa suositeltava toimintatapa on ensin arvioida nykypalvelun saavutettavuuden taso. Arvioinnilla saadaan selville, mitä muutoksia tulee tehdä, ja muutokset voidaan aikatauluttaa yhteen muun kehityksen ja ylläpidon kanssa.

Saavutettavuusarvioinnin voi tehdä koneellisesti, asiantuntija-arviointina tai loppukäyttäjiä osallistaen. Jokaiselle eri arviointitavalle on paikkansa, ne mittaavat saavutettavuutta eri näkökulmista.

Koneellinen validointi on oiva tapa kahlata läpi sivuston kyllä/ei-tyyppiset asiat, jotka voi todeta nopeasti koodia tarkastelemalla. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi sivujen otsikointi, kertooko sivusto, minkä kielinen se on, ja onko kaikilla kuvilla vaihtoehtotekstit. Jos jostain puuttuu, tiedetään mitä kohtaa pitää lähteä korjaamaan.

Edes kaikkia saavutettavuuden minimivaatimuksia ei kuitenkaan voida arvioida koneellisesti. Monen saavutettavuuskriteerin toteutumisen arviointi vaatii hieman tulkintaa, jonka ihminen osaa parhaiten. Tällöin kyseessä on saavutettavuuden asiantuntija-arviointi. Esimerkiksi kuvalla voi olla vaihtoehtoteksti, mutta pitää arvioida, onko se ymmärrettävä. Esimerkiksi, kumpi on ymmärrettävämpi selite maisemakuvalle: ’img123’ vai ’kukkia kedolla’?

Tietyn pisteen jälkeen tullaan niin subjektiivisiin asioihin, että tarvitaan oikeita loppukäyttäjiä arvioimaan saavutettavuuden toteutuminen. Tällöin liikumme kognitiivisen saavutettavuuden osa-alueella, ja kyse on palvelun koetusta loogisuudesta, selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. On suositeltavaa, että joku oikeasti näppäimistöä tai ruudunlukijaa käyttävä henkilö testaa palvelun navigointia ja sisältöjä. Saavutettavuuslaissa suositellaan käyttämään käytettävyystestausta hyödyksi palvelujen suunnittelussa.

  

Kuka tahansa kansalainen voi lähettää palautetta saavutettavuuspuutteista ja pyytää korjauksia tai tehdä palveluntarjoajasta kantelun suoraan Aluehallintovirastolle. Näitä tilanteita voi ennakkoon minimoida sillä, että testaa palvelua mahdollisimman monipuolisesti eri kohderyhmiä edustavien loppukäyttäjien kanssa. Tulosten perusteella voi muokata sisältöjä mahdollisimman helppokäyttöisiksi mahdollisimman monenlaisille ihmisille.  

 

Uusi digipalvelu

Saavutettavuus kannattaa ottaa mukaan uuden digipalvelun vaatimuksiin heti alkumetreiltä lähtien. Tilannetta voi verrata fyysisen maailman esteettömyyteen. Jos sisäänkäynti suunnitellaan esteettömäksi heti rakennusvaiheessa, se saadaan tehtyä kaikin puolin paremmaksi kuin valmiiseen rakennukseen oven leventäminen tai hissin rakentaminen jälkikäteen.

Saavutettavuus ei ole digipalveluprojektissa vain yhden henkilön vastuulla, vaan se pitää ottaa huomioon monien eri roolien työssä ja projektin kaikissa vaiheissa: hankinnassa, määrittelyssä, suunnittelussa, toteutuksessa, testauksessa sekä sisällöntuotannossa.

Kun projektitiimiä aletaan roolittaa, on hyvä ottaa mukaan tekijöitä, joilla on kokemusta saavutettavuudesta. Jos ei ole saatavilla jokaiseen rooliin saavutettavuuden yksityiskohdat taitavia henkilöitä, on hyvä suunnitella, miten oppimista tapahtuu tiimissä tekemisen edetessä. Saavutettavuuden hyvin tunteva käyttökokemusasiantuntija tai front-end designer voi sparrata muuta tiimiä. Apuna kannattaa käyttää erilaisia muistilistoja, mutta tärkeintä on yhdessä tekeminen ja tuki tiimin sisällä.

Lain vaatimusten täyttäminen vaatii usein organisaatiolta uusien prosessien, roolien ja vastuiden määrittämistä. Pitää päättää esimerkiksi, kuka ottaa vastaan saavutettavuuspalautteet, ja miten varmistamme, että niihin lähtee vastaus kahden viikon sisään. Prosessi saavutettavuuspalautteesta tuotekehityksen backlogille tulee miettiä ja sen pitää toimia, jotta saavutettavuusparannukset toteutettaisiin.

 

Oikeat menetelmät takaavat onnistumisen

Saavutettavuusmenetelmät kannattaa valita huolella tarkoitukseen sopivaksi. Näin projekti välttyy turhalta työltä ja aikatauluviiveiltä. Oikeat menetelmät valitsemalla pääsee tehokkaammin toivottuun lopputulokseen eli siihen, että digipalvelusta pääsee hyötymään mahdollisimman moni kohderyhmään kuuluva loppukäyttäjä.

Autamme mielellämme sinua suunnittelemaan digipalveluja, joita me kaikki voimme yhdenvertaisesti käyttää. Lue lisää saavutettavuuden palveluistamme.

Kirjoittajasta

Katri Koskinen

Katri Koskinen

Lead designer

Katri Koskinen on kokenut ja monipuolinen palvelumuotoilija, jolla on laaja kokemus palveluiden suunnittelusta käyttäjä-lähtöisesti. Käyttöliittymäsuunnittelun lisäksi Katri tuottaa palvelujen kehittämisen tueksi tietoa suoraan käyttäjiltä taitaen palvelumuotoilun sekä käytettävyys- ja käyttäjätutkimuksen menetelmät. Katri on taustaltaan psykologian maisteri ja laillistettu psykologi. Hän käyttää ...

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot