Kesälomakausi on hyvällä alulla ja on tullut aika vilkaista kesämökkien hintakehitystä ja sijaintia. Tein Suomen mökeistä kaksi karttaa, joista toiselta kukin voi tarkistaa oman mökkikuntansa tilanteen ja tiheyden ja toinen, lyhyt 3D kartta-animaatio, kuvaa eri maakuntien hintakehitystä Suomessa:

Mökkien hintakehitys

Vaasan seutu yllättää mökkien hintakehityksellä

Kun katsoo koko maan hintakehitystä aikajaksolla 1990-2017, nähdään että kauppahinnat kaksinkertaistuivat tultaessa 2010-luvulle, minkä jälkeen kehitys on hiipunut hitaasti.

Mielestäni visualisoinnissa erottuvat ainakin seuraavat mökkien hintoihin vaikuttaneet kaudet:

  1. 90-luvun lama ja kesämökkien hintojen hiipuminen 
  2. talouskasvun kausi 1996-2008 ja hintojen kova kasvu koko Suomessa, varsinkin Etelä-Suomessa
  3. vuoden 2008 taloustaantuma ja sen jälkeinen hintakehityksen hiipuminen ja markkinoiden jakautuminen: Ruuhka-Suomessa mökkien hinnat pitävät vielä pintansa, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa voidaan nähdä merkkejä hintojen laskemisesta

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että mökkimarkkinoiden eriytyminen näyttää olleen hyvin voimakasta Pohjanmaan suunnalla. Aikajaksolla Pohjanmaan maakunnassa eli Vaasan rannikkoseudulla mökkien hinnat ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin Suomessa, lähes kolminkertaistuneet. Samaan aikaan naapurimaakunnissa kehitys on ollut hidasta Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta, joka näyttäisi toimineen jonkinlaisena Pohjanmaan mökkikysynnän paisuntasäiliönä. 2000-luvulla tapahtunutta nopeaa nousua ei ainakaan liene hillinnyt suosittu Yle TV:n makasiiniohjelma Strömsö, jota on tehty Vaasassa vuodesta 2002.

 

Eteläinen Suomi on mainettaan suositumpaa mökkialuetta

Missä Suomi mökkeilee? Suosituimpien kesämökkikuntien joukosssa mainitaan useimmiten Saimaan alue, Mikkeli, Kuopio tai Savonlinna. Jos kesämökkejä tarkastellaan kartalla ja unohdetaan kuntarajat, nähdään että Suomen kolme merkittävintä mökkialuetta ovatkin Lohjan, Turun ja Porvoon seudut.

Näiden kaupunkiseutujen lisäksi on nähtävissä taaja mökkivyöhyke, joka ulottuu lähes yhtenäisenä Tampereelta Heinolan kautta pohjoiseen Kymenlaaksoon. Tässä nähdään että kuntajako ei aina ole paras tilastoyksikkö kaikkien ilmiöiden ymmärtämiseksi. Mökkitilastojen kärkeen nousevat helposti pinta-alaltaan suuret kunnat. Toisaalta suositut kesämökkialueet ovat usein syrjäisillä alueilla, kuntarajavyöhykkeellä kauempana kuntien keskuksista, jolloin kuntien rajat saattavat pilkkoa näitä alueita. Suurimmat kesämökkialueet sijaitsevatkin lähempänä Etelä-Suomen suuria kaupunkeja kuin mitä ainakin minun mielikuvissani on ollut.

 

Tiedon visualisointi kartalla auttaa tulkitsemaan dataa ja tukee päätöksenteossa

Kuten tässäkin blogissa tuli todettua, erilaisten tietojen visualisoiminen kartalle saattaa muuttaa tiedon tulkintaa merkittävästi. Esimerkiksi vähittäiskaupan toimijan päätöksenteon kannalta voi olla kiinnostavaa tarkastella vaikkapa mökkitiheyttä muutenkin kuin kunnittain, jotta päätös seuraavan kaupan sijainnista voidaan perustaa todelliselle kaupan lähialueen mökkitiheydelle.

Lisää paikkatiedon mahdollisuuksista voit lukea Kuusi tapaa hyödyntää paikkatietoa -oppaastamme.

Osallistu keskusteluun ja kerro, miten oman alueesi mökkikehitys näyttäytyy tai yllättikö eri alueiden kehitys, kun sitä tarkastelee kartalla.
 

Kirjoittajasta

Picture of Antti Mansikka

Antti Mansikka

Paikkatietoasiantuntija

Olen Antti Mansikka ja toimin paikkatietoasintuntijana CGI:llä. Minulla on lähes 20 vuoden työkokemus paikkatiedon hyödyntämisestä. Tehtävänäni ja osaamisalueenani on erilaisten paikkatietoaineistojen ja analyysimenetelmien soveltaminen hyvin erilaisiin tarpeisiin ja toimialoihin. Olen saanut työurallani nähdä, miten monenlaiseen hyötykäyttöön GIS-työkalut taipuvatkaan. Ja minulla on sellainen tunne että tämä ...

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot