Liiketoimintaa kiihdyttävään innovaation tarvitaan idea. Mistä löytyy riittävän tuoreita, rohkeita ja toteuttamiskelpoisia ajatuksia kokeilujen perustaksi?

Uusia ideoita ja uutta liiketoimintaa on perinteisesti luotu yrityksen sisäisistä näkökulmista. Uusia palveluideoita pusketaan markkinoille joko mutu-tuntuman tai teknologiainnovaatioiden ajamina. Yksittäisten mielipiteiden tai jonkin tietyn teknologisen ajurin innoittamana voi kuitenkin rajata aimo joukon mahdollisuuksia pois pelistä.

Johtoryhmän näkemykset tai kylmä teknologia itsessään ovat kuitenkin hyvin kaukana ihmisten arkea helpottavasta innovaatiosta. Innovointi ja kehittäminen ovat muuttuneet mitattaviksi, ja jostain syystä lopputulokseen keskittymisen sijasta jalustalle on nostettu erilaiset menetelmät hackathoneineen ja innovaatio-ohjelmineen.

Olemme virittäneet innovaatiokoneistomme äärimmilleen, mutta laatu on pahasti hukassa. Innovaatiotykillä ammutaan sarjatulella silmät kiinni ja toivotaan, että edes yksi ideoista osuu auttavasti maaliin.

Jos et ole valmis keskustelemaan asiakkaidesi kanssa arjesta ja panostamaan heidän toiveidensa, tarpeidensa, pelkojensa ja halujensa syvälliseen ymmärtämiseen, joudut jatkossakin tyytymään apinointiin ja hintasotaan.

Menetätkö mahdollisuudet merkityksellisyyteen apinoinnilla?

Palveluliiketoiminnassa kilpailu kehittyy usein saman kaavan mukaan.

  1. Uusi, erilainen palvelu markkinoille
  2. Kilpailijat ovat kuroneet eron umpeen kopioimalla
  3. Kilpailu siirtyy hintaan
  4. Joku kilpailijoista muuttaa suuntaa ja tekee irtioton tästä sopulilauman kujanjuoksusta.

 

Menestyvät yritykset ovat kyenneet siirtymään hetkeksi syrjään kuvatusta oravanpyörästä ja selvittämään, miten he voivat luoda asiakkailleen todellisia merkityksiä.

Kaikkien palveluiden ei tarvitse olla elämää suurempia. Liiketoiminnan edustajana sinulla tulisikin olla näkemystä, missä kilpailussa merkityksellisyydellä pystyy erottautumaan.

Jos et ole valmis keskustelemaan asiakkaidesi kanssa arjesta ja panostamaan heidän toiveidensa, tarpeidensa, pelkojensa ja halujensa syvälliseen ymmärtämiseen, joudut jatkossakin tyytymään apinointiin ja hintasotaan.

Hyvä esimerkki merkityksellisyydestä ja sen uudelleen löytämisestä on Lego. Yritys hukkasi oman identiteettinsä ja alkoi kopioida brändiään muihin tuotekategorioihin uuden liiketoiminnan toivossa. Kurssi kääntyi lopulta takaisin raiteilleen vasta, kun palkattiin johtaja, joka osasi ymmärtää merkityksellisyyden roolin tuotekehityksessä. Uudessa nousussaan Lego panosti siihen, että tuote- ja palvelukehityksessä keskityttiin lasten leikkien syvällisempään ymmärtämiseen.

 

Lisää näkemyksiä tuote- ja palvelukehityksestä: kysyimme suomalaisilta yritysjohtajilta, millainen on palvelumuotoilun nykytila ja tulevaisuus. Lue State of Service Design -tutkimusraporttimme täältä – ei lomakkeita, vaan suoraan asiaan.

 

Kunnianhimo kuolee, kun kirkas visio puuttuu

Ideointi ja asiakasymmärryksen haaliminen eivät vielä itsessään takaa, että voittavia ideoita syntyy. Matka ideasta toteutukseen on usein pitkä, ja perille pääseminen vaatii periksiantamatonta taistelua. Maaliin pääsemisessä tarvitaan koko tiimin yhteistyötä, päämäärätietoisuutta ja intohimoa.

Loistavan idean kuihtuessa toteutusvaiheessa keskivertokompromissiksi on helppo moittia ympärillä olevia ihmisiä kunnianhimottomiksi paskiaisiksi.

Miksi ihmiset eivät sitoudu yhteiseen tavoitteeseen tai auta kantamaan ideoita maaliin saakka?

Motivaatio ja kunnianhimo loistavat poissaolollaan todennäköisesti siksi, etteivät osalliset ymmärrä idean perimmäistä olemusta ja sillä tavoiteltavaa arvoa. Kun pomo käskee suorittamaan, niin demotivoitunut tiimihän suorittaa, mutta tekemisen laadussa on usein puutteita.

Paras tapa motivoida tiimiä on tehdä aitoa yhteistyötä, antaa vastuuta sekä ennen kaikkea sitoa kaikki mukaan ymmärryksen muodostamiseen. Ideoita täytyy kyetä luomaan yhdessä. Silloin kun toteutettavassa ideassa on vaikutteita koko tiimiltä, motivaatio syntyy kuin itsestään. Jos kaikilla on yhteinen päämäärä ja intohimoa, saadaan usein aikaan erinomaisia tuloksia.

 

Näin ideat syntyvät

Miten laadukkaat ideat sitten syntyvät, ja mikä on olennaista ideoinnin kannalta? Näillä neljällä neuvolla pysyt oikeilla raiteilla ja saat aikaan parempia tuloksia.

1. Älä ota mitään itsestäänselvyytenä. Uskalla kyseenalaistaa, kaiva faktat esille olettamisen sijaan. Tee taustatutkimusta eri näkökulmista ja sido eri tavalla ajattelevia osapuolia mukaan. Mitä syvällisemmin ymmärrät arvoa tuottavia tekijöitä, sitä paremmin pystyt tuottamaan ideoita, jotka voivat lentää.

2. Hae inspiraatiota erilaisista lähteistä. Seuraa toisia toimialoja, keskustele eri tahojen kanssa, tutki teknologiamahdollisuuksia sekä asiakaskäyttäytymisen muutoksia ja trendejä. Pysähdy miettimään äläkä pelkää tehdä rohkeita hypoteeseja.

3. Mahdollista avoimuus. Visualisoi kerättyä tietoa, osallista eri tahoja ajatustyöhön, tee hypoteeseja ja keskustele niistä. Parhaat ideat syntyvät ymmärryksen pohjalta yhdistelemällä ajatuksia, varastamalla ja lainaamalla toisten ideoita sekä tekemällä erilaisia tulkintoja yhdessä.

4. Kokeile, kokeile ja kokeile. Todista omat hypoteesisi vääriksi ja muodosta uusia. Rakenna ajatteluasi opitun perusteella. Älä jää yksin, vaan pyydä palautetta myös keskeneräisistä ideoista. Jos olet tehnyt taustatyösi hyvin, ymmärrät helposti, millaisilla ideoilla on lopulta parhaat menestymisen edellytykset.

Järkevästi tehtynä ideointi voi olla tehokasta, linjassa yrityksen strategisten tavoitteiden kanssa, tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä olla jopa hauskaa. Edellä listatut keinot ovat tuttuja elementtejä luovasta ongelmanratkaisusta, eli tuttavallisemmin designista.

Design onkin noussut maailmalla menestyvien yritysten ytimeen, luonnolliseksi osaksi yrityksen toimintamalleja, samalla nostaen yritysten pörssiarvoa ja tuottaen merkittäviä tuloksia. Saako design teidän yrityksessänne ansaitsemansa huomion?

 

Kaipaatko tuoretta näkemystä strategian ja johtamisen muuttumisesta, organisaation ketteröittämisestä, tehokkaasta tavasta käyttää rahaa ja laadukkaiden innovaatioiden löytämisestä?

The CDO Playbook tarjoaa punaisen langan jokaiselle digitaalisesta muutoksesta ja sen johtamisesta vastaavalle. Lataa täältä:

 

Kirjoittajasta

Picture of Markku Myllylahti

Markku Myllylahti

johtaja, Service Design Studio

Markku vetää CGI Nextissä Business & Design -konsultointiyksikköä, joka keskittyy palvelu- ja liiketoimintamuotoiluun sekä lean-agile -konsultointiin. Markun tausta on muotoilussa ja mielenkiinnon kohteet ovat organisaatioiden kulttuurin muutoksessa sekä strategisessa liiketoiminnan kehittämisessä muotoilun keinoin.

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot