Kuntien tärkein tehtävä on järjestää kuntalaisille palveluita, mutta kuinka monen kunnan tekemistä ohjaa asukas? Tänä päivänä kuntajohtamisessa korostuu tarve tuntea kuntalaisille tärkeät asiat, mitkä vaikuttavat esimerkiksi asuinpaikan valintaan. Tähän tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä ja tuntemusta kuntalaisen tarpeista sekä palveluja ja kykyä vastata näihin tarpeisiin. Kuntastrategioista löytyy hyviäkin esimerkkejä siitä, joissa kuntalainen on keskiössä, mutta haasteina näissäkin kunnissa on se, miten siirtyä sanoista tekoihin. Ydinkysymys onkin, miten saamme strategiset tavoitteet täyttymään ja strategian jalkautettua operatiiviseen toimintaan. 

Tietoa hyvien päätösten ja toimivien palvelujen pohjalle on paljon. Miten kunta saa kaiken tarvittavan datan käyttöönsä ja pystyy hyödyntämään tietoa? Kunnilta puuttuu yksi toiminnanohjausjärjestelmä, johon kaikki tieto kerätään. Tietoa pitää kerätä useista eri toimialajärjestelmistä talous- ja henkilöstödatan tueksi. Kuntien tiedolla johtamisen haasteena on löytää ajantasainen ja laadukas data toiminnan kehittämisen, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Tänä päivänä kuntajohtamisessa korostuu tarve tuntea kuntalaisille tärkeät asiat, mitkä vaikuttavat esimerkiksi asuinpaikan valintaan.

Kunta-alustassa palvelut toteutetaan dataa hyödyntäen

Haasteen ratkaisu on digitaalinen data- ja liiketoiminta-alusta tuotteistetun tiedolla johtamisen pohjalle. Kunta-alustaan kootaan kuntapalvelut ja dataa sopivasti tietoa yhdistellen niin kunnan päättäjien, johdon kuin kuntalaisenkin tueksi. Alustalle kerätään kuntatoimialalle suunnatut ketterät, tuotteistetut osakokonaisuudet talouden ja HR:n osalta, sekä osaaminen ja ymmärrys kunnan toiminnanohjauksen osuuksista sekä saatavilla olevan tiedon sisällöstä. 

Hallitusti jaetun datan kautta mahdollistetaan datan hyödynnettävyys alustatalouden mallien mukaisesti myös ulkopuolisille palvelujen kehittäjille – kuten startuppien mobiili-applikaatioille ja kuntalaisille suunnattujen yksityisten palvelujen tarjoajille. Kunta ei ole kiinni vain isoissa alan toimijoissa, vaan pystyy hyödyntämään tarjolla olevaa osaamista laajasti, ehkä jopa paikallisia toimijoita kuten oppilaitosten, pienyritysten ja kuntalaisten osaamista hyödyntäen. Näin myös samalla kasvatetaan kunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä. 

Kunta-alusta tuottaa myös lisäarvoa suoraan asukkaalle palvelukanavien kautta. Alustan kautta voidaan jakaa dataa esimerkiksi kuntaan muuttoa harkitsevalle asukkaalle tai yritykselle myös yleisellä tasolla. Tällainen data voisi olla esimerkiksi palveluverkosto postinumeroittain tai rakennuslupatiedot alueittain. Tietoa voidaan jakaa myös vahvan tunnistautumisen kautta asukaskohtaisena datana. Laskutustiedoista, maksamattomista laskuista tai avoimesta päivähoitohakemuksesta voisi esimerkiksi tehdä kyselyn suoraan asukasportaalista. Kun tieto kerätään yhteen paikkaan tai haetaan lähdejärjestelmistä vahvan tunnistautumisen kautta, varmistetaan, että tieto jaetaan alustasta vain oikeille henkilöille.

Dataa on tarjolla enemmän kuin koskaan

Elinvoimainen ja menestyvä kunta käyttää dataa ja tekee ennustamista talouden seurannan parantamiseksi katsoen tulevaisuuteen historiadatan avulla. Kuntatietouudistuskin ottaa vahvasti kantaa siihen, miten määrärahojen käytön ennustaminen, palvelujen kustannusten laskeminen ja läpinäkyvyys sekä olemassa olevan tiedon hyväksi käyttäminen paremmassa suunnittelussa tulee olemaan uusi normaali kaikkien kuntien tulevaisuudessa.  

Elinvoimainen ja menestyvä kunta käyttää dataa ja tekee ennustamista talouden seurannan parantamiseksi katsoen tulevaisuuteen historiadatan avulla.

Tuotekustannuslaskentaa tehdään monessa kunnassa ajatuksena kohdistaa jokainen kunnan kuluerä jollekin kunnan tuotteelle ja palvelulle. Tuotekustannuslaskenta on tärkeä osa tiedolla johtamista. Kunta-alusta toimii oivallisena tiedon yhteen saattajana myös tämän laskennan onnistumiseksi. Sen oikein tekeminen mahdollistaa talouden kustannuksien seuraamisen, tiedon paremman jäljitettävyyden ja talouden ymmärryksen lisäämisen. 

Mille kuulostaisi hyvinvointi- ja pahoinvointitaskujen tunnistaminen kunnan alueelta ja tämän tiedon hyödyntäminen palvelukartan rakentamisessa? Entä asukkaiden päivittäisen mobiilidatan hyödyntäminen palvelujen ja julkisen liikenteen kehittämisessä? Kunnille on tarjolla karttanäkymällä kuvattuja tietoja asukkaiden elämäntilanteesta ja mieltymyksistä. Tietoja voi jakaa entistä avoimemmin myös kuntalaisille alueen vetovoimaisuutta ja palvelutarjontaa lisätäkseen. Datan yhdistely eri lähteistä helpottaa kuntaa tekemään parempia päätöksiä entistä isomman asukasjoukon hyväksi. Datan jakaminen oikeille tahoille tuo läpinäkyvyyttä päätöksen tekoon. Hallitusti jaetun datan kautta mahdollistetaan datan hyödynnettävyys alustatalouden mallien mukaisesti myös ulkopuolisille palvelujen kehittäjille. Näin myös samalla kasvatetaan kunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Alustan rakentaminen edellyttää ymmärrystä datasta ja teknologiasta

Hyvän digialustan tekemiseen pitää valita kumppani, joka tuntee datan ja alustataloustekniikan, mutta osaa myös soveltaa alustatalouden toimintamalleja kuntalaisten palveluissa ja kunnan elinvoiman lisäämisessä. Tässä olennaista on hallita kuntapalvelujaprosesseja tukevien IT-ratkaisujen end-to-end osaaminen. Toteutukseen tarvitaan kuntatiedon asiantuntija, jolla on olemassa tietämys erilaisen datan sisällöstä ja yhdistelemisestä. 

CGI:llä on kokemusta kuntatiedon laajasta käyttämisestä Suomessa ja muissa pohjoismaissa. CGI on vahva toimija omilla, ketterillä tuoteratkaisuillaan nimenomaan kuntien datan hyödyntämisessä, jotka on kehitetty pohjoismaisen kunnallisen sektorin käyttöön palvellen juuri kuntasektorin tarpeita. Ketterästi yhdistelemällä CGI:n digialustakonseptiin voidaan poimia monelta eri toimittajalta kokonaisuuksia, kun valitset kunnan digialustan toimittajaksi juuri CGI:n, jolla on vahva kokemus pohjoismaisesta kuntatoiminnasta niin talouden, HR:n kuin toiminnanohjauksenkin saralla. 

Kirjoittaja toimii CGI:llä liiketoimintapäällikkönä taloushallinnon käyttöönottopalveluiden ryhmässä. Sarilla on julkisen sektorin alalta noin 20 vuoden kokemus taloushallinnon ja sähköisten prosessien sektorilla. Häneen voit olla yhteydessä sähköpostitse.

Lue lisää aiheesta:

Kirjoittajasta

Picture of Sari Pentikäinen

Sari Pentikäinen

Palvelujohtaja

Olen Sari Pentikäinen ja toimin palvelujohtajana taloushallinnon käyttöönottopalveluiden parissa. Minulla on julkisen sektorin alalta yli 20 vuoden laaja-alainen kokemus taloushallinnon ja sähköisten prosessien sektorilla. Vastuullani on laajasti kuntamarkkinoilla käytössä olevan ratkaisukokonaisuuden Kuntamallin ja Raindancen toimittaminen ja kehittäminen.

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot