Kun maailma pienenee

Globalisaatio on yksi merkittävä muutosvoima meille it-alan ammattilaisille. Asiakkaiden tarpeet ovat yhä kansainvälisempiä. Samaan tahtiin myös palveluntoimittajat muuttuvat monikansallisiksi - myös offshore ja nearshore ovat arkipäivää.

Organisaatioiden tulisi suunnitelmissaan huomioida sekä muuttuvat tarpeet että mahdollisuudet. Vuosituhansia globalisaatiota rajoitti puuttuva infrastruktuuri. Tästä huolimatta ihmissuku levittyi Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan sekä muihin maanosiin. Teollinen globalisaatio vauhdittui 1500-luvulla valtameripurjehduksen synnyn myötä ja sai sittemmin 1800-luvulla jatkoa höyrylaivojen ja junien kehityksen kautta. Tiedonsiirron alueella lennätin ja puhelin ovat olleet merkittäviä harppauksia. Kolmas globalisaatio 2000-luvulla on alentanut radikaalisti tiedon tallentamisen ja siirtämisen kustannuksia sekä ulottanut tietoverkot joka puolelle maailmaa.

Suomalaiselle yritykselle monikansallisen it-palvelun rakentaminen on haasteellista etenkin silloin, kun toimipisteet eri maissa ovat suhteellisen pieniä, ja niitä on paljon. Paikallinen tuki on vaikeaa järjestää järkevästi, vaikka palveluntoimittajan verkostot ulottuisivat kyseisiin maihin. Jos volyymit ovat hyvin pieniä, paikallisille tukihenkilöille ei kerry riittävää osaamista, ja palvelua on vaikeaa saada tasalaatuiseksi. Pienten toimipisteiden tuki kannattaakin järjestää keskitetyllä tavalla hyödyntäen esimerkiksi mahdollisimman laajasti service deskiä.

Useissa organisaatioissa kielikysymykset rajoittavat edelleen palveluita. Suomalaiselle saattaa englanninkielinen palvelu nostaa tarpeettomasti kynnystä soittaa tukinumeroon – vaikean ongelman esittäminen vieraalla kielellä on hankalaa, ja vielä vaikeampaa on ymmärtää ja toteuttaa ratkaisu. Vaikka edulliset työvoimakustannukset offshore -keskuksissa kannattaakin hyödyntää laajasti, tulisi miettiä, mihin paikallista kieltä edelleen tarvitaan. Tukinumeroon soittamatta jättäminen kun saattaa lopulta tulla kalliimmaksi kuin sen järjestäminen paikallisella kielellä.

Offshoren ja nearshoren käyttö tuo kustannustehokkuutta. Merkitys vaihtelee palvelusta riippuen, ja suurimmillaan se on tyypillisesti silloin, kun työvoiman osuus palvelussa on suuri ja kielenä on mahdollisuus käyttää englantia tai kielen merkitys ei ole suuri. Toisaalta vaikkapa storage-palvelussa on raudan, konesalin ja sähkön merkitys niin suuri, ettei offshorella juuri säästöjä synny.

Monikulttuurisessa yhteisössä toimiminen vaatii kommunikointitaitoja. Suomalaiselle small talk on vaikeaa, kun se ruotsalaiselta se sujuu kuin itsestään. Intialainen haluaa tuekseen selkeät ohjeet. Tanskalaiset taas vaikuttavat helposti hyökkääviltä, ja filippiiniläinen uskoo vasta sitten, kun ohje tulee esimieheltä. Selkeä viestiminen nousee arvoon arvaamattomaan tällaisessa työyhteisössä, eikä oletuksille voi jättää liikaa tilaa. Useimmille meistä uusiin kulttuureihin tutustuminen on kuitenkin antoisaa ja globaalissa tiimissä toimiminen motivoivaa. Kielitaitokin kehittyy nopeasti, jos sitä vain uskaltaa aktiivisesti käyttää.

Kanadalainen kulttuurifilosofi Marshall McLuhan on kehittänyt teorian maailmankylästä, jossa helpottuneet kommunikaatiokeinot ovat tehneet pitkistäkin välimatkoista merkityksettömiä. Tämä tuntuu varsin konkreettiselta, kun istuu live meetingissä sopimassa yhteisestä projektista pohjoismaisten, intialaisten, kanadalaisten sekä australialaisten kollegojen kanssa ja tunnistaa ihmiset äänen perusteella.

Blogaus on alunperin julkaistu ICT Standard Forumin blogissa.