Alva-yhtiöiden teknologiapäällikkö Aki Finér, Hanselin kategoriapäällikkö Pasi Tainio ja energia-asiakkuuksista CGI:llä vastaava asiakkuusjohtaja Mikko Manner kohtasivat talvella 2020 ja ryhtyivät muistelemaan yhteisiä opiskeluaikojaan. Heidän mieleensä juolahti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 11 vuotta sitten tehty ryhmätyö, jossa he kahden muun opiskelijan kanssa laativat ”todennäköisen" skenaarion energia-alan kehityksestä vuoteen 2020 mennessä. Vaikka oikeastaan oli vuoden liian aikaista, päätti trio tarkastaa jo nyt, miten hyvin ennustukset osuivat? Antaa heidän itse kertoa.

Viiden hengen ryhmätyön tavoitteena oli laatia “todennäköinen” skenaario energia-alan kehityksestä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi arvioitiin suuntaviivoja vuodelle 2050 parhaaseen käytettävissä olevaan asiantuntijatietoon ja vuoden 2006 lukuihin nojaten. Kuten energia-alaa tuntevat jo arvaavat, ihan putkeen ei ole voinutkaan mennä.

Vertailu aiempaan 2020 -skenaarioon

Tarkkaan ottaen meidän olisi pitänyt malttaa odottaa vielä reilu vuosi, jotta vuoden 2020 lukemat olisivat käytettävissä, mutta eihän tässä nyt enää voi mitään kovin ihmeellistä tapahtua? Eihän?

👎 Energiankulutuksen kehitys – ei ihan putkeen

Olimme arvioineet, että vuoteen 2020 mennessä sähkönkulutus kasvaa 102 TWh:iin. Tähän perusteena oli muun muassa kotitalouksien siirtyminen perinteisistä polttamiseen perustuvista lämmitysmuodoista sähköä käyttäviin lämpöpumppuihin. Uskoimme myös, että sähkölaitteet lisääntyvät teknologian kehittyessä. Lisäksi skenaariotamme tuki melko lineaarinen sähkönkulutuksen kasvaminen aina 2006 vuoteen saakka.

Tämän jälkeen asiat kuitenkin muuttuivat ja lineaarinen kasvu vaihtui kuolleen aivokäyräksi.

Kokonaisenergian ja sähkönkulutus korreloivat vahvasti teollisen tuotannon arvonkehityksen kanssa ja juuri tähän iskivät metsäteollisuuden lakot jo edellistä skenaariotamme edeltävänä aikana. Koimme myös suuren laskusuhdanteen finanssikriisin myötä. Tästä kriisistä toipuminen vei aikansa. Vuodesta 2015 eteenpäin sähkönkulutus kääntyi jälleen maltilliseen kasvuun, mutta siltikin olemme samalla tasolla kuin vuonna 2006.

Energiakulutuksen kehitys

Lähde: Tilastokeskus
 

👍 👎 Energiankulutuksen kehitys primäärienergianlähteittäin – aika monta nappiin!

 

👎 Kivihiili

Olimme arvioineet että 168 000 TJ:stä (2006) pystytään vuoteen 2020 vähentämään kulutusta 90 000 TJ:lla. Uskomus perustui ydinvoiman ja maakaasun käytön lisäämiseen. Odotimme lisäksi, että hyötysuhteet ja energiatehokkuus paranevat uusiutuvien tuotantomuotojen ohella.

Kivihiilen kulutus oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2018 vuonna laskenut 113 000 TJ:een, joten ennusteemme kokonaisarvo voi lopulta olla aika lähellä. Pieleen menneet arviot sähkönkulutuksen kasvusta ja ydinvoiman lisärakentamisesta kumosivat siis sopivasti toisensa.

👎 Maakaasu

Olimme arvioineet, että pystymme lisäämään 160 000 TJ:stä (2006) hiukan kulutusta vuoteen 2020 mennessä 165 000 TJ:een. Tätä perustelimme muun muassa Länsi-Suomen maakaasuputken lisähaaralla.

Muutos on ollut päinvastainen kuin arvioimme ja vuonna 2018 maakaasua on kulutettu vain noin puolet eli 76 000 TJ. Tätä selittää pitkälti se, ettei Länsi-Suomen putkea ole rakennettu. Taustalla vaikuttaa myös päästöoikeuksien hinnan nousu.

👎 Ydinvoima

Arvioimme, että ydinvoiman tuotanto kasvaa vuoden 2006 240 000 TJ:sta 520 000 TJ:een vuoteen 2020 mennessä. Oletimme, että OL3 käynnistyy tuntuvasti aikataulustaan myöhässä vuonna 2012, sekä yhden kolmikosta OL4, Loviisa 3 ja Fennovoiman Pyhäjoki valmistuvan vielä ennen vuotta 2020.

Ydinvoiman tuotanto ei kasvanut oletustemme mukaan, vaan on pysynyt käytännössä samana. Tätä ei kuitenkaan ryhmämme tarvitse hävetä – jossain päin Ranskaa voi asia olla toisin.

👍 Vesivoima

Vesivoiman osalta arvioimme, että vuoden 2006 tuotanto 40 000 TJ kasvaa 48 000 TJ:een. Tätä perustelimme mm. Sierilän voimalaitoksella ja olemassa olevien laitosten tehostamistoimenpiteillä. 

Sierilän voimalaitos ei aikanaan saanut rakennuslupaa, mutta tehostamistoimenpiteiden ansiosta vesivoiman tuotantoa on saatu nostettua 47 000 TJ:een. Toisaalta myös vuotuinen hydrobalanssi aiheuttaa vaihtelua, ja vastaavasti juuri työn lähtökohtana ollut vuosi 2006 oli erityisen huono vesivuosi. Tämä meni kuitenkin aika nappiin.

👎 Turve

Oletimme, että turpeen poltto pysyy muuttumattomana eli 94 000 TJ:n tasolla. Kuitenkin turpeen käyttö on askelmaisesti vähentynyt jo vuosina 2012 - 2013 kolmanneksella 62 000 TJ:een lähinnä valmisteveron vuoksi, mutta myöhemmin myös päästöoikeuksien hinnannousun myötä. Sen jälkeen turpeen käyttö on pysynyt samana.

On huomattava, että muutokset sääoloissa ovat vaikuttaneet turpeen kysyntään ja tuotantoon vahvasti eri vuosien välillä.

👍 Biomassa

Biomassaa käytettiin 2006 vuonna 309 000 TJ. Arvioimme, että käyttö lisääntyy vuoteen 2020 mennessä 355 000 TJ:een ja mustalipeän käyttö säilyy samana. Ennustimme, että metsähakkeen käyttö lisääntyisi jopa 138%:lla.

Biomassan käyttö vuonna 2018 oli jopa 375 000 TJ, mikä oli kaikkien aikojen ennätys. Mustalipeän käyttö on pysynyt ennallaan ja hakkeen käyttö on lisääntynyt yli 200%. Jälleen kohtuullinen osuma.

👍 Lämpöpumput

Lämpöpumppujen käytön tiesimme lisääntyvän dramaattisesti. Arviomme oli, että vuoteen 2020 mennessä lämpöpumppuja olisi noin miljoona kappaletta, ja tuotettu energian kasvaisi 3 000:sta 24 000 TJ:een.
Marraskuussa 2019 ylitettiin miljoonan lämpöpumpun raja, joten arviomme (ja samalla Suomen lämpöpumppuyhdistyksen arvio) osui aivan nappiin.

👍 Tuulivoima

Olimme arvioineet, että 2006 vuoden tuulivoiman tuotanto kasvaisi 550 TJ:sta 18 550 TJ:een vuoteen 2020 mennessä.

Jo vuonna 2018 tuulivoiman tuotanto oli 21 000 TJ, joten tuulivoiman kasvu on ollut jopa rohkeita ennusteitammekin voimakkaampaa. Kasvua on tukenut hyvin avokätinen syöttötariffijärjestely.

👍 Öljy

Liikenteen osuus vuonna 2006 öljyn kulutuksesta oli 180 000 TJ. Kokonaiskulutus oli 365 000 TJ. Muita öljyn kuluttajia ovat öljynjalostusteollisuus, rakennusten erillislämmitys sekä pienissä määrin sähköntuotanto. Ennustimme, että öljyn kulutus liikenteessä vähenee vuoteen 2020 mennessä 50 000 TJ:lla polttoainetehokkuuden ja biopolttoaineiden ansiosta. Mieliä askarrutti etenkin liikenteen tulevaisuus ja pitkän debatin jälkeen päädyimme kokonaisarvioon, että öljyn kulutus vuonna 2020 olisi 305 000 TJ.

Marginaalisesta lauhdetuotannostakin on käytännössä luovuttu kokonaan, rakennusten erillislämmityksessä käytetään liki puolet vähemmän öljyä, ja liikenteen päästöjä on pyritty vähentämään lähinnä sekoitevelvoitteella ja verotuksella. Vuonna 2018 öljyn kulutus on ollut 310 000 TJ, jolloin voimme jälleen todeta, arvion osuvan melko hyvin oikeaan.

👍 👎 Omavaraisuusaste – osittain metsään

Sähkönkulutuksen huipputeho (mikä toteutuu laskennallisesti kerran kymmenessä vuodessa erittäin kylmänä talvipäivänä) oli työtä tehdessä 14 900 MW (8.2.2007). Arvioimme tarpeen nousevan 18 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Toistaiseksi korkein toteutunut huipputehontarve on ollut 15 100 MW vuonna 2015 eli näyttäisi, ettei kasvua ole juuri ollut huipputehontarpeessa, kuten ei kokonaisenergiankulutuksessakaan.

. Yhteenveto viime vuosien toteutuneista kulutushuipuista, kotimaisesta tuotannosta kulutushuipputunnilla ja koko vuoden tuotantohuipuista.

 Taulukko 2. Yhteenveto viime vuosien toteutuneista kulutushuipuista, kotimaisesta tuotannosta kulutushuipputunnilla ja koko vuoden tuotantohuipuista. (Lähde: Fingrid)
*marraskuu 2019 mennessä

Arvioimme, että lisääntyvän ydinvoimakapasiteetin myötä sähkön tuotannossa saavuttaisimme omavaraisuuden jo vuoteen 2020 mennessä. Energiavirasto on kuitenkin arvioinut kulutushuipun aikaisen sähkönkulutuksen olevan jopa yli 3 000 MW suurempi kuin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti.

On hyvä huomata, että biomassaa ja turvetta lukuun ottamatta pääosa tuotannosta on joka tapauksessa polttoaineiden osalta riippuvaista ulkopuolisista kauppakumppaneistamme.

Pahimmat hudit teimme sähkönkulutuksen kasvussa, maakaasun käytössä ja uudessa ydinvoimassa. Muilta osin osumatarkkuus on ollut vähintään kohtuullista. Aikanaan työmme tavoitteena ei ollut tarkastella syvemmin niin omavaraisuutta kuin huoltovarmuuttakaan, mutta koronapandemian innoittamina aiomme pureutua tähän aiheeseen syvemmin myöhemmässä blogissamme. Tätä ennen blogin seuraavassa osiossa palaamme tarkastelemaan visiotamme energiankulutuksen muutoksesta yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä, ja siten arvioomme energiamarkkinoiden suuntaviivoista vuodelle 2050.

Mukana tätä tarkastelua tekemässä olivat Aki Finér, teknologiapäällikkö Alva-yhtiöistä; Mikko Manner, asiakkuusjohtaja CGI:ltä ja Pasi Tainio, kategoriapäällikkö Hansel Oy:stä.
 

Jatka lukemista:

Respond. Rebound. Reinvent.
Tarjoamme käytännön ratkaisuja pandemiatilanteen aiheuttamiin haasteisiin. Asiantuntijamme yli 400 paikkakunnalla ympäri maailman auttavat organisaatioita vastaamaan kriisin eri vaiheisiin aina välittömien tarpeiden huomioonottamisesta toimintamallien uudelleensuunnitteluun. Tehtävämme on auttaa sinua varmistamaan, että voit vastata asiakkaittesi, työntekijöidesi ja paikallisten yhteisöjensä tarpeisiin mahdollisimman hyvin. 
Lue lisää osoitteessa cgi.fi/fi/respond-rebound-reinvent.

 

Kirjoittajasta

Picture of Mikko Manner

Mikko Manner

Asiakkuusjohtaja

Olen toiminut Utilities-toimialalla (energia, vesi ja jäte) vuodesta 2002 ja työskennellyt erilaisten alan IT-ratkaisujen parissa nyt kolmattatoista vuotta.

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot