Heikki Aatola

Heikki Aatola

Asiantuntijalääkäri, LT

Asiakkaat kysyvät usein, mistä edistyneemmän analytiikan hyödyntäminen kannattaa aloittaa. Kaiken lähtökohtana on järjestelmissä oleva ja sinne jatkuvasti kertyvä data. Tämä osa-alue on Suomen terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa kansainvälisestikin vertailtuna hyvässä kunnossa.

Analytiikan hyödyntäminen voidaan konkretisoida toiminta- ja arkkitehtuuriedellytysten varmistamiseen.

Toimintaedellytyksiä varmistetaan sillä, että koko organisaatio ja erityisesti johto saadaan asian taakse. Toimimme näin asiakkaiden kanssa proof-of-value -toteutuksissa, joissa konkreettisella, asiakkaan hallussa olevalla tiedolla kuvataan sekä ratkaistaan analytiikan keinoin asiakkaan todellisia ongelmia ja haasteita.

Analytiikan kirjo on vaikeasti hahmotettava alue. Datan voima ei välttämättä ole tietojohtamisen eikä tapahtumatiedon analysoinnin osalta vielä jalkautunut eri kaikille organisaatiotasoille.

Analytiikka on juurrutettava organisaatioon niin, että siitä on jatkuvaa hyötyä.

Analytiikan hyödyntämisessä johdon tuki on vielä tärkeämpää kuin muissa tyypillisissä tietojärjestelmähankkeissa. Näin siksi, että analytiikan avulla pyritään ratkaisemaan ja kehittämään nimenomaan organisaation ydinprosesseja ja niistä saatava tietoa.

Terveydenhuollon alueella asiakkaiden segmentointi, potilasvirtojen analysointi ja haittatapahtumien ehkäisy ovat alueita, jotka ovat useiden organisaatioiden johdon agendalla tällä hetkellä erittäin korkealla. Johto pitää siis saada oikeasti analytiikan taakse.

 

Toisena osa-alueena edellytysten luonnissa on tietojärjestelmäarkkitehtuurin varmistaminen

Vaikka piloteilla ja Proof-of-value -toteutuksilla saadaankin nopeasti ja ketterästi ratkottua asiakkaan ongelmia, analytiikka on samalla juurrutettava organisaatioon niin, että siitä on jatkuvaa hyötyä. Tämä varmistetaan yhdessä tietohallintojohtajien ja arkkitehtuuriasiantuntijoiden kanssa.

Järjestelmissä tulee yhdistää niistä löytyvä rakenteinen tieto, tulevaisuudessa järjestelmiin tuleva anturi- ja mittaritieto sekä vapaa, eri muodoissa oleva tieto. Analytiikan pitää pystyä hyödyntämään kaikkia tietoryhmiä vapaasti, jotta on mahdollista vastata laajasti organisaation toimintaan liittyviin haasteisiin.

Tietovarastoinnin ja big datan arkkitehtuuri tulee olla future-proof.

Tietovarastoinnin ja big datan arkkitehtuuri tulee olla future-proof. Arkkitehtuurin pitää pystyä hyödyntämään nykyisissä tietojärjestelmissä ja laitteissa olevaa tietoa mutta myös varmistamaan, että tulevaisuuden tarpeet saadaan toteutettua ilman mittavia lisäinvestointeja.

Kaikki Proof-of-value- hankkeet kannattaa suoraan toteuttaa tuotantoa vastaavassa ympäristössä. Samalla tulee todennetuksi arkkitehtuurien toimivuus.

Tässä konkreettiset ehdotukset kehittyneen analytiikan hyödyntämiseksi:

  1. Tunnista oma osaamisesi ja tilanteesi analytiikan hyödyntämisessä
  2. Tunnista oman organisaatiosi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muiden sidosryhmien suuret ja pääosin hyödyntämättömät tietomassat
  3. Valjasta tietomassat hyötykäyttöön käynnistämällä pilottiprojekteja eri alueilla datan arvon konkretisoimiseksi organisaatiolle
    1. Potilasturvallisuuden toteutuminen
    2. Verihuoltoketjun optimointi
    3. Prosessikapeikkojen tunnistaminen
    4. Vaikuttavuuden seuranta
    5. Potilas/asiakassegmentointi ja palvelujen mitoitus
    6. Tieteellisen tutkimustyön tuki
    7. Käyttölokianalytiikka
  4. Toteuta tietoja keräävät ja tallentavat rakenteet kestävästi jo piloteissa, huomioi tulevaisuuden tarpeet
  5. Luo mallit tiedon hyödyntämisen viemiseksi osaksi organisaation normaalia ohjaamista (palvelumuotoilu)
  6. Tuota hallitusti ulkopuolista dataan osaksi tiedon hallinnan frameworkia

Blogisarjamme käynnistyi potilastiedon ja vaikuttavuuden, potilaiden elinkaarimallien hyödyntämisellä potilaiden segmentoinnissa, hoidon vaikuttavuuden seurannassa ja toteuttamisessa. Tietovarastojen ja analytiikan keinoin tähän on saatavilla population health management -näkökulma, jolloin käsitellään koko alueen asiakasvirtoja ja niiden ohjausta ja hallintaa.

Sarjan toinen osa toi mukaan mittaristotietojen näkökulman, jossa tietoja käytetään toiminnan ohjaamisessa. Selittävien ja osoittavien indikaattoreiden avulla pystytään saamaan selville konkreettiset toimet, jotta tavoiteltuja strategia tavoitteita pystytään saavuttamaan. Mittaristopuun avulla toimintaa pystytään johtamaan tiedon avulla.

Kolmas blogi laskeutui konkreettiseen tietojärjestelmien maailmaan ja siihen, kuinka asiat toteutetaan käytännössä niin, että myös tulevaisuuden haasteet saadaan ratkottua ilman suuria korvausinvestointeja.

 

Kari Natunen, ent. Vice President, Consulting, Welfare and Local Government

Heikki Aatola, Asiantuntijalääkäri, LT
heikki.aatola@cgi.com
040 173 8076

Pentti Kurki, ent. Director, Digital Insight

 


 

Tutustu myös

Kirjoittajasta

Heikki Aatola

Heikki Aatola

Asiantuntijalääkäri, LT

Olen Heikki Aatola ja työskentelen osa-aikaisena asiantuntijalääkärinä CGI:n hyvinvoinnin toimialalla . Osallistun asiantuntijana sekä tietojärjestelmien kehitystyöhön että tiedon toisiokäytön kehittämiseen.