Tämän vuoden tammikuussa astui voimaan kansallinen laki avaruustoiminnasta. Tämä laki määrittelee ehdot myös yksityiselle avaruustoiminnalle, joka on koko ajan kasvava ala. Mutta mitä yksityinen avaruustoiminta todella on ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia toimiala kätkee sisälleen?
Avaruustoimialaan viitataan usein myös termeillä New Space ja New Space Economy. Toimialan alle kuuluu monenlaista toimintaa: kaukokartoitusta, navigointia ja tietoliikennettä sekä teknologiaa ja sovelluksia.
Monelle tulee yllätyksenä, että myös Suomessa on laadukasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä avaruustoimintaa. Suomalaiset ovat jo pitkään toimineet Euroopan Avaruusjärjestön hankkeissa, ja tasokasta osaamista löytyy esimerkiksi Ilmatieteen laitokselta ja VTT:ltä.
Uutta bisnestä satelliiteilla
Iso osa avaruustoiminnasta liittyy satelliitteihin ja satelliittiverkostoihin, joissa lakiuudistuksen myötä piilee runsaasti erilaista bisnespotentiaalia.
Hyvä esimerkki avaruusteknologiaa hyödyntävästä startupista on Aalto-yliopistosta ponkaissut Iceye, joka sai juuri 30 miljoonan euron rahoituksen työlleen. Iceyen tavoitteena on rakentaa laaja satelliittiverkko, jonka avulla voidaan tuottaa reaaliaikaisempaa tietoa entistä edullisemmin, erityisesti pohjoisesta pallon puoliskosta. Yrityksen vahvuus on tutkateknologia, jolla maata voidaan kuvata myös pilvien läpi.
Halutessaan ideoita bisnesmahdollisuuksiin ja toimintatapoihin voi hakea myös ulkomailta.
Mainioksi benchmarkiksi kelpaa korkealle tähtäävästä yrityksestä on satelliitteja rakentava OneWeb, joka on rakentamassa matalalla lentävää 900 satelliitin satellittiverkkoa. Verkko tulee mahdollistamaan kattavan tietoliikenteen jokaiseen maailman kolkkaan. Ensimmäisen kierroksen rahoittajiksi on jo saatu värvättyä nimekäs joukko yrityksiä, kuten Virgin Group, SoftBank, Coca Cola, Bharti Group, Qualcomm and Airbus.
Pienemmät satelliitit tarkoittavat enemmän dataa
Yksi syy erityisesti satelliittiteollisuuden kasvuun on teknologian kehittymisessä: kun satelliittien koot ovat pienentyneet, on ne myös edullisempaa laukaista avaruuteen kuin perinteiset isommat satelliittit. Pienempien kustannusten ansiosta nyt myös yksityisillä toimijoilla on varaa siihen. Aikaisemmin tämä oli lähinnä valtioiden asia.
Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin vielä enemmän riskinottamisen valmiudesta: aiemmin valtiot tekivät satelliitit sellaisiksi että ne varmasti toimivat. New Space tekee satelliitteja halvoista kaupallisista komponenteista nopeasti, ja tällöin on oltava valmis myös siihen, ettei jokin satelliitti toimikaan.
Joka tapauksessa kun satelliittien hinnat ovat laskeneet, on isonkin satelliittiverkoston rakentaminen mahdollista. Kun satelliitteja voidaan laukaista avaruuteen jopa satoja, tarkoittaa se valtavaa bisnespotentiaalia esimerkiksi paikkatietopohjaista dataa kerääville ja analysoiville yrityksille.
Erityisesti Earth observation -satelliiteista saadaan yhä enemmän ja nopeammin dataa. Tätä dataa voidaan hyödyntää ja integroida eri tavoin: esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin valvonnassa ja operoinnissa tai kuluttajille suunnatuissa palveluissa, jotka hyödyntävät paikkatietopohjaista dataa. Näissä kaikissa korostuu tiedon prosessoinnin automaatio ja reaaliaikaisuus.
Pieniä minisatelliitteja hyödyntäviä yrityksiä on jo nyt maailmanlaajuisesti paljon. Visiot ovat upeita ja silti realistisia. Myös suomalaisille yrityksille on tarjolla lukuisia liiketoiminta- ja viestimahdollisuuksia avaruustoimialalta. Meidän pitää vain uskoa osaamiseemme ja markkinoida asiantuntemustamme oikein.
Perinteisellä avaruustutkimuksella on vahva jalansija Suomessa
Alan uusien pioneerien ohella Suomalainen avaruusosaaminen nojaa vahvasti arktisen alueen avaruustutkimukseen. Tutkimuksella tuotetaan tärkeää tietoa arktisilta alueilta hyödyntäen uusimpia satelliitti- ja avaruusteknologioita ja muun muassa Ilmatieteenlaitoksen Arktinen avaruuskeskus tuottaa kattavia satelliittiaineistoja sekä mittaustietoja viranomaisten, tutkimuslaitosten sekä yksityisten toimijoiden käyttöön.
Kirjoittajasta
Mika Vuorio
ITS Director
Olen Mika Vuorio ja toimin CGI:llä älyliikenteen asiantuntijana. Olen yksi suositun julkisen liikenteen Reittioppaan isistä ja pitkäaikaisista kehittäjistä. Vuonna 2011 minut palkittiin Pohjoismaisten pääkaupunkien myöntämällä InformNorden IT -palkinnolla työstäni julkisen liikenteen edistämiseksi.
