Hyvästit hevosenlannan kuskaajalle

Vielä 1930-luvulla Helsingin katukuvassa autoa yleisempi näky oli hevosenlannan kuljettaja, joka lapioi kantakaupungin lukuisten hevosten kadulle jättämät lannat ja kärräsi ne pois herrasväen jaloista. Autokannan yleistyttyä sotien jälkeen tämä arviolta 30 000 hengen ammattikunta katosi. Katosi? Ei itse asiassa, vaan työllistyi muihin, ajanmukaisempiin tehtäviin.

Tämä on vain yksi esimerkki monista kymmenistä teollisen vallankumouksen “kadottamista” työpaikoista; osa jatkuvasti kehittyvien yhteiskuntien evoluutiota. Vaaralliset automobiilit nähtiin, tottakai, uhkana varmasti vielä 30-luvun Helsingissäkin, mutta pian ne helpottivat liikkumista ja logistiikkaa, liiketoimintaa ja vapaa-aikaa, vakiinnuttaen paikkansa hevosten tilalla. Hevoskärryjen kuljettajat työllistyivät varmasti suurelta osin automobiilien tai linja-autojen kuljettajiksi.

Evoluutio, ei disruptio

Teknologia nähdään vielä tänäkin päivänä mahdollisuuden sijaan usein uhkana. Digitaalinen vallankumous ei ole uhka työpaikoille – ihmisen tekemän työn luonne vain kehittyy. Se pitäisi toivottaa tervetulleeksi! Suomen kehittymisen ja kilpailukyvyn kannalta tämä ei ole disruptio vaan evoluutio.

Digitaalinen vallankumous ei ole uhka työpaikoille – ihmisen tekemän työn luonne vain kehittyy.

70-luvulla metsäalan johtotehtävissä toiminut isäni painotti minulle aina, että kaksi tärkeintä apulaista ovat assistentti ja kontrolleri. Assistenttien tarve ja tehtävät ovat myös muuttuneet paljon, mutta kontrollerin rooli on suorastaan taantunut viime vuosina. Aika on mennyt lisääntyvän datan kanssa menneen analysointiin, vaikka kontrollerin pitäisi katsoa tuulilasiin eikä peruutuspeiliin.

Taloushallinto onkin hieno esimerkki alasta, jossa robotiikka ja keinoäly voi hoitaa rutiinitehtäviä, ihmisen suunnatessa aikaansa ajattelua vaativiin töihin. Teknologia sallii tämän jo.

Lisää lennonjohtajia!

Moni muukin työ on muuttumassa ns. lennonjohtajan tehtäväksi, jota robotti ei voi suorittaa. Esimerkiksi logistiikan lennonjohtaja valvoo, että kaikki menee kuten pitää ja tarttuu rivakasti automaation löytämiin poikkeamiin. Toisin sanoen: käyttää aikaansa asiakaskokemusta parantaviin asioihin.

Robotit ovat myös väsymättömiä laadunvalvojia, jotka mahdollistavat ihmisille laadun kehittämisen pelkän valvonnan sijaan – eivätkä kyllästy monotonisiin tehtäviinsä. Asiakaskokemus ja palvelun kehittäminen ovatkin osa-alueita, joihin ihmisten ajankäyttöä pitäisi priorisoida robotiikan hoitaessa kaiken, mikä liikkuu datana. Tunne, palvelu, ymmärrys, ongelmanratkaisu, kommunikointi... näihin ei taas tekoäly kelpaa.

Hovimestari järjestää

Niin ERP-järjestelmissä kuin (esimerkiksi) taloushallinnon softassa on vallalla itseoppiva sukupolvi. Se automatisoi vähänkin rutiininomaiset prosessit ja mahdollistaa esimerkiksi intuitiiviset, luonnolliset käyttöliittymät, joista ei edes huomaa käyttävänsä esimerkiksi SAPia.

Autonominen järjestelmä on kuin hovimestari, jota ei näy mutta joka järjestää kaiken, kuten vaikkapa tekee yhdellä klikkauksella ihmisen puolesta viisi rutiininomaista asiaa.

Hienoa. Mutta digitaalisuus ei ole olemassa vain tehostamisen tai helppouden vuoksi! Se on myös jotain, mitä asiakkaasi todennäköisesti odottavat.

Yhtenä esimerkkinä digitaalisesta evoluutiosta voidaan pitää myös SAPin S/4HANAa, suurinta SAP-teknologioiden harppausta yli pariinkymmeneen vuoteen. Asiakkaamme näki uudessa teknologiassa mahdollisuuden ja pääsimme toteuttamaan Suomen ensimmäisen käyttöönottoprojektin uudella teknologialla. Raision projekti ei ollut helppo ja se vaati uusia työkaluja projektin läpiviemiseen niin toimittajan kuin asiakkaankin puolelta. Lue myös projektipäällikkö Sanna Verhon blogi, jossa hän tarkastelee toteutusta vetovastuullisen näkökulmasta!

Tutustu myös:

• SAP-ratkaisut
• SAP S/4HANA
• Raisio-konserni avasi Suomen SAP S/4HANA -aikakauden - Pioneerihankkeen onnistumisessa keskeistä sitoutuneet tiimit ja käytetyt työmallit

Lue myös sarjan muut blogaukset:

• Härkäpäisesti läpi harmaan kiven - Näin toteutettiin Raision SAP S/4HANA -projekti