Moni asia sujuisi kansalaisilta nykyistä helpommin, jos Suomi olisi oikeasti niin älykäs ja nykyaikainen kuin se toivoo olevansa. Nyt jos koskaan digitaalisten palvelujen merkitys korostuu. Miten Suomi voisi harpata digipolulla eteenpäin?

Ajatellaan nuorta perhettä, joka on juuri palannut kotiin synnytyslaitokselta. Vanhemmat ovat sekaisin onnesta, unen puutteesta ja elämänmuutoksen suuruudesta. Kätilö on rekisteröinyt lapsen syntymän tuoreeltaan potilasjärjestelmään. Sairaalasta tieto on siirtynyt väestötietojärjestelmään, ja vauva on saanut henkilötunnuksen. Myös Kela tietää jo, että Suomessa on uusi kansalainen. 

Lain mukaan lapsi on oikeutettu lapsilisään, jota aletaan maksaa syntymää seuraavan kuukauden alusta. Olisi täysin mahdollista, että Kela onnittelisi tuoreita vanhempia tekstiviestillä. Samalla ehkä tiedusteltaisiin tilinumeroa, johon lapsilisän voi maksaa. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan lapsilisää pitää hakea erikseen Kelalta. Miksi? 

Entä muut tuet ja luvat? Sairastunut, kuntoutusta tarvitseva tai toimeentulotukeen oikeutettu kerää hakemuksensa liitteiksi todistuksia eri lähteistä, vaikka useimmat tiedot ovat jo olemassa digitaalisina joko valtionhallinnossa tai muualla. Jo siitä olisi paljon apua, jos Kela saisi verotustiedot käyttöönsä suoraan verohallinnosta. 

Terveydenhuollon hoitopolun seuranta olisi erityisen hieno uudistus. Miten mainiota olisi, jos kansalainen voisi nähdä puhelimestaan yhdellä vilkaisulla hoitopolun seuraavat vaiheet ja varatut vastaanottoajat niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa. 

Älykkäässä Suomessa valtionhallinto tunnistaisi elämäntilanteiden muutokset ja tarjoaisi kansalaisille oma-aloitteisesti niihin liittyvät tuet ja palvelut.

Siilojen optimoinnista edettävä kokonaispalvelun kehittämiseen

Valtionhallinto on kyllä vienyt palvelujaan verkkoon – osa virastoista ansiokkaastikin. Kukin on kuitenkin digitoinut vain oman luukkunsa. Me kansalaiset liikumme yhä luukulta toiselle anomustemme kanssa, nyt vain verkossa. Harvoin tiedämme, milloin päätöstä voi odottaa. Se tulee, kun tulee.

Vaikka olemme monella saralla melko hyvässä vauhdissa, tehtävää on vielä paljon. 

Älykkäässä Suomessa valtionhallinto tunnistaisi elämäntilanteiden muutokset ja tarjoaisi kansalaisille oma-aloitteisesti niihin liittyvät tuet ja palvelut. Lakisääteiset tuet napsahtaisivat tilille kuin Manulle illallinen. Jos palvelua pitäisi hakea, se tapahtuisi yhdeltä luukulta, eikä samoja tietoja tarvitsisi antaa useaan kertaan. Asian etenemistä vaiheesta toiseen olisi mahdollista seurata, ja asiointi onnistuisi myös älypuhelimella.
Jos ja kun säädökset ovat hyvän palvelun esteenä, tulee tutkia, millä tavoin niitä pitäisi muuttaa. Kansalaisten oikeus- ja tietoturvan säilymisestä täytyy luonnollisesti huolehtia tarkoin.

Meistä kaikista kerätään jo nyt paljon tietoja. Emme välttämättä edes tiedä, keillä kaikilla niitä on ja miten he niitä käyttävät. Antaisin luvan tietojeni yhdistelyyn paljon mieluummin luotettavalle suomalaiselle viranomaiselle kuin esimerkiksi amerikkalaisille alustayrityksille saati startupeille.

Aidosti digitaalisesta ja älykkäästä yhteiskunnasta olisi apua myös kotimaamme elvyttämisessä akuuttien kriisien jälkeen, esimerkiksi verovarojen säästämisen muodossa. Tarvittava tekniikka ja järjestelmät ovat jo olemassa. Samoin apuvälineet palveluprosessien asiakaslähtöiseen suunnitteluun, esimerkiksi Service Sprintiä hyödyntäen. 

Siirtyminen ennakoivaan ja läpinäkyvään yhden luukun asiakaspalveluun edellyttää kuitenkin näkökulman muutosta. Pitäisi ajatella enemmän sitä, mitä kansalainen tarvitsee elämäntilanteensa muuttuessa, ja vähemmän sitä, mitä viranomainen tarvitsee hoitaakseen tarkkaan rajatun tehtävänsä. 

Suomessa julkishallinnon erityisenä vahvuutena on kansalaisten vahva luottamus viranomaisiin. Sitä kannattaisi hyödyntää enemmän.

Viedäänkö yhdessä Suomi digipolulla eteenpäin?

Kirjoittaja on valtionhallinnon palveluista Suomessa vastaava johtaja ja sujuvampien kansalaiskokemusten metsästäjä. Mariannan tavoitat osoitteesta marianna.saarinen@cgi.com. 

Tutustu myös

Kirjoittajasta

expert-marianna-saarinen

Marianna Saarinen

Vice President, valtionhallinto

Olen Marianna Saarinen ja vastaan CGI:llä valtionhallinnon liiketoiminnasta ja asiakkuuksista sekä CGI:n paikkatiedon tarjoamasta ja palveluista. CGI on kokenut palveluiden toimittaja valtionhallinnon alalla ja paikkatiedon osaamisen yksikkömme on Suomen suurin. Pyrimme aktiivisesti kehittämään asiakkaidemme toimintaa ketteräksi ja tuomaan asiakkaillemme innovaatioita, jotka vastaavat nykypäivän vaatimuksiin. ...

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot