Antti Mansikka

Antti Mansikka

Paikkatietoasiantuntija

Aluesuunnittelu eli kaavoitus on jatkuva ja monimutkainen kehittämisprosessi. Hallinnon tehtävä on johtaa aluekehittämistä sovittamalla yhteen eri tahojen asettamia tavoitteita ja huomioimalla toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Suomessa kaavoitus on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena jo 50 vuotta. Muutoksen jähmeyteen vaikuttaa ainakin maankäyttöä ja rakentamista valvovien lakien hidas valmistelu. Mutta mitä tapahtuisi, jos voisimme päästää datan ja teknologian valloilleen?

Jos aluesuunnittelu on hidasta ja kankeaa, se ei kykene vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin.

 

Hidasta ja monimutkaista toimintaa

Kaavoitus tuottaa pääsääntöisesti laadukasta lopputulosta, mutta sitä kritisoidaan hitaaksi, byrokraattiseksi, ennakoimattomaksi ja tuloksiltaan tulkinnanvaraiseksi. Prosessia viivyttävät kaavavalitukset saattavat joskus turhaan hidastaa hankkeita ja tulla kalliiksi kaikille osapuolille. Lisäksi yhteiskunnan tarpeet ja suunnittelun toimintaympäristö muuttuvat nopeasti. Esimerkkeinä näistä muutoksista voidaan mainita uudet ilmasto- ja resurssitavoitteet, maahanmuuton kasvu, syntyvyyden romahtaminen sekä kaupungistumisen aiheuttamat ongelmat syrjäseuduille.

Näiden trendien muutosvauhti ei näytä hidastumisen merkkejä, vaan pikemminkin päinvastoin. Ilmastonmuutos ja syntyvyyden romahdus ovat tapahtuneet vauhdilla, jota ei ole osattu ennustaa. Jos aluesuunnittelu on hidasta ja kankeaa, se ei kykene vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Suunnitelmat voivat olla vahvistuessaan jo valmiiksi vanhentuneita.

Uudessa ekosysteemissä yhdistyvät Big Data ja pilvipalvelut, virtuaalinen sekä lisätty todellisuus, automaatio ja älykkäät laitteet, hajautettu laskenta sekä keinoäly, joka käyttää miljardien toisiinsa yhteydessä olevien laitteiden tuottama dataa.

 

Mitä jos päästetään data ja teknologia valloilleen?

5G kiihdyttää kaupunkien kehitystä kohti aivan uutta digitaalista ekosysteemiä, jollaista on tällä hetkellä vielä edes vaikea kuvitella. Uudessa ekosysteemissä yhdistyvät Big Data ja pilvipalvelut, virtuaalinen sekä lisätty todellisuus, automaatio ja älykkäät laitteet, hajautettu laskenta sekä keinoäly, joka käyttää miljardien toisiinsa yhteydessä olevien laitteiden tuottama dataa. Tietoa saadaan myös sosiaalisen median alustoista sekä digitaalisten käyttöliittymien avulla, jotka ovat uusia tapoja saada kansalaiset osaksi suunnitteluprosessia.

Uudessa ekosysteemissä kaavoittajalla on jatkuva tieto siitä, ketä mikäkin yhdyskuntarakenteen eri kehitystrendi koskettaa. Digitaalisessa suunnitteluympäristössä kaavoittajan suunnittelupöydällä näkyvät yhdyskuntarakenteessa olevat puutteet ja haavoittuvuudet, kuten palveluverkoston katveet, puuttuvat kulkuyhteydet, puuttuvat viher- ja virkistysalueet tai jopa väestön sosiaalinen syrjäytyminen, työpaikkojen väheneminen ja yritysten huonon menestyksen alueet. Kaavoittaja näkee myös asukkaiden huolet esimerkiksi pelottavista ja vaarallisista reiteistä ja paikoista sekä toiveet alueiden kehittämiseksi.

Sovellus esittää potentiaalisen kehittämisen alueen, ja miten uusi alue liittyy olemassa olevan rakenteen infra- ja liikenneverkkoon. Kaavoittaja näkee, miten rakennushankkeet vaikuttavat ihmisten ja tavaroiden virtoihin, ja olemassa oleviin rakenteisiin yhdyskunnassa, kuten kauppojen keskinäiseen kilpailutilanteeseen tai vanhojen asuntojen arvoon. 

 

Kokeilun kautta onnistumiseen

Digitaalisessa suunnitteluympäristössä tarvittavat palvelut, kuten kaupat, koulut ja päiväkodit, hakeutuvat optimaalisiin sijainteihin muuttuvassa tilanteessa. Kaavoittaja voi kokeilla erilaisten palveluiden sijoittamista hankealueelle: miten palvelut menestyisivät, keitä ne palvelisivat ja kuka niitä tarvitsee sekä miten ne vaikuttaisivat olemassa olevaan palveluverkostoon ja alueensa arvostukseen. 

Sovelluksella voidaan kokeilla eri vaihtoehtoja niin, että kaikilla mittareilla mitattuna päästään parhaaseen lopputulokseen. Sovellus laskee keitä uusien rakennusten käyttäjät todennäköisesti ovat ja missä he asuvat tällä hetkellä. Tiedetään kenelle kannattaa kertoa hankkeesta ja ennen kaikkea mitä ketjureaktioita yhdyskunnassa käynnistyy, kun ihmiset ja yritykset siirtyvät uudelle alueelle. Toki lasketaan myös, miten hanke vaikuttaa kaupungin liikennesuoritteeseen, energian ja veden kulutukseen, hiilidioksidin, jäteveden ja liikenteen pienhiukkasten tuotantoon. 

Helsinki
Helsinki kuvattuna ilmasta

Koko kaupungin yhteisesti kaavoittama

Digitalisaatio lisää myös kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoitukseen. Suunnitelmat voitaisiin laittaa näytteille 3D-malleina, joiden sisällä ihmiset voivat käydä AR/VR-laitteiden avulla. Samalla katselijat voisivat osallistua keskusteluun lisäämällä omia kommenttejaan. Suunnitelman sisällä voisi seikkailla tunnistautuneena kuka vaan, milloin vaan, missä vaan ja millä välineellä vaan. Eihän sitä etukäteen tiedä, välähtääkö sininen ajatus juuri silloin kun on päässyt hetkeksi kauaksi kaikesta, juuri silloin kun rantasaunan hormi alkaa humista ja kiuas naksua. 

Digitaalisen suunnittelupöydän käyttämät mallit perustuvat valtavaan datamäärään, joka on kerätty eri tavoin paikannetuista kulkuneuvojen, ihmisten ja tavaroiden virroista, sosiaalisesta mediasta ja vuorovaikutteisista asukasportaaleista. Portaaleissa kansalaiset ovat jakaneet näkemystään kaupungin tilasta ja kehittämistarpeista. Näin kaupungin valtavat tietorekisterit väestöstä ja infrastruktuurista olisi vihdoinkin kerätty yhteen ja otettu hyötykäyttöön. 

Tilaa What's next in Smart Cities -uutiskirje ja saat toimialan uusimmat digiuutiset suoraan sähköpostiisi!

Kirjoittajasta

Antti Mansikka

Antti Mansikka

Paikkatietoasiantuntija

Toimin paikkatietoasintuntijana CGI:llä. Osaamisalueenani on erilaisten paikkatietoaineistojen ja analyysimenetelmien soveltaminen hyvin erilaisiin tarpeisiin ja toimialoihin.