Vaikuttavia tuloksia Kataloniasta

Apotti-kisassa yhteistyötä tekevillä CGI:llä, IBM:llä ja Cernerillä on jo käytännön kokemusta sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmien yhdistämisestä Kataloniassa.

Maaliskuussa 2013 käynnistettyyn Katalonian-pilottihankkeeseen valittiin potilasryhmä, joka kuluttaa valtaosan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resursseista: kroonikot, vaikeasti sairaat ja vanheneva väestö. Mukana oli 300 potilasta, parikymmentä hoidon koordinaattoria – sairaanhoitajia ja sosiaalitoimen työntekijöitä – sekä nelisenkymmentä lääkäriä.

Ensiavun kautta tulevien potilaiden määrä laski 12 prosenttia ja sairaalaan kirjoittautumisten määrä 10 prosenttia, kun potilaan toimintaedellytyksiä kotona alettiin huolellisesti suunnitella ja seurata. Säästöjä tuli myös kotikäynneistä, ja hoidon laatu parani.
– Kaikkiaan kustannusten säästöpotentiaalin tässä pilotissa on arvioitu olevan 10–15 prosenttia, mikä Suomeen siirrettynä tarkoittaisi vähintään kymmenien miljoonien eurojen säästöjä, sanoo Petri Vuorinen IBM Global Business Servicesistä.

Vuorisen mukaan hankkeen tavoitteena oli säästää kustannuksissa sekä parantaa potilaiden terveydentilaa ja tyytyväisyyttä. Parannusta haettiin erityisesti alueilta, jotka kuluttavat paljon sairaalaresursseja.
– Tietojärjestelmä tietysti luo puitteet sille, miten tietoja pystytään käsittelemään uudella tavalla, mutta oikeasti kyse on siitä, miten osapuolet tekevät yhteistyötä asiakkaan ympärillä. Ja sitä Kataloniassa tutkittiin. Osa elementeistä on vielä testipenkissä tulevaisuutta varten. Rakennettaessa järjestelmiä avoimeen arkkitehtuuriin pohjautuen, komponentteja on helppo liittää siihen myöhemmin.

Katalonian alueen demografiassa on paljon samaa kuin Suomessa; 25 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita ja heidän osuutensa kasvaa. 60 prosentilla heistä on yksi tai useampia kroonisia sairauksia.

Suomessakin on kasvava hoitoa tarvitseva väestöjoukko ja samalla entistä pienemmät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resurssit.
– Katalonian pilottihanke osoittaa sen, että kun tuodaan asiakas keskiöön ja katsotaan hänen elämäntilannettaan ja elämänkaartaan kokonaisvaltaisesti, voidaan säästää kustannuksissa ja parantaa hoidon tasoa. Pitää löytää toimintamalleja, jotka ylittävät organisaatiorajat ja auttavat potilasta selviämään itse arkisissa toimissaan entistä pidemmälle.

Myös suomalainen osaaminen on Vuorisen mielestä tärkeää.
– Pitää tuntea paikallinen toiminta-ympäristö, tekemisen tavat ja lainsäädäntö, jotta kansainväliset kokemukset saadaan sovitettua Suomeen oikealla tavalla. Iso ja toiminnoiltaan kattava järjestelmä kannattaa tehdä organisaatioiden kanssa, joilla on kykyä skaalautua ja joilta saa osaamista kaikkiin asiakkaan muuttuviin tarpeisiin, Vuorinen sanoo.

Artikkeli on alun perin julkaistu Sote & Suomi -teemalehdessä