UPM pisti turvallisuusjärjestelmänsä uusiksi ja se kannatti.

UPM:n projektipäällikkö Pauli Järvenpää on huolissaan siitä, että digitalisaation humussa kokonaisuuden näkeminen hämärtyy. Olisi hyvä pohtia, onko kaikkia hankkeita järkevä toteuttaa vain siksi, että se on nyt niin helppoa.

Suomi ei saanut tuoreessa Digibarometrissa 2015 kovinkaan mairittelevaa arvosanaa digitalisaation hyödyntämisessä, vaikka meidät pisteytettiinkin 22 maan joukosta toiseksi.

– Täällä ei ole osattu soveltaa viisaalla tavalla digitaalisia ratkaisuja. Teknisten vempainten määrä ei ole oleellista, vaan niistä saatava hyöty. Käytössä on yleensä paljon enemmän rahaa kuin järkeä, sanoo Järvenpää.

Järvenpää osoittautuu kuitenkin digitalisaation tai tuttavallisemmin d-sanan kannattajaksi. Hänen tonttiinsa kuuluu turvallisuudesta huolehtiminen ja muun muassa puoli vuotta sitten käyttöön otettu Soneran ja CGI:n toimittama hälytys- ja etähallintapalvelu, johon sisältyy myös valvomoratkaisu. Soneran rooli on huolehtia tiedonvälityksen ja niihin liittyvien yhteyksien tietoturvasta. Epäyhtenäisen tiedon yhteensovittaminen on globaali haaste.

– Turvallisuudesta ei UPM:ssä tingitä. Kustannussäästöt eivät olleet päällimmäisenä asiana hankkeen toteuttamisessa, vaan oikea-aikainen reagointi kriittisiin hälytyksiin.

Tähän asti järjestelmiä on toteutettu paikallisesti kussakin tuotantolaitoksessa niin Suomessa kuin 12 muussakin maassa. Ongelmana on ollut se, että vastuu turvallisuusjärjestelmästä on ollut liian monen tai ei kenenkään kädessä. Eri tahot vastaavat tiedonhallinnasta, kiinteistön kulubudjetista ja turvallisuuden valvonnasta.

Viiveetön tieto

Kun vartijat saavat tiedon hälytyksestä, 99 prosentissa käyntejä ei ole kysymys rikoksesta ja 56 prosentissa tapauksista yrityksen omaa henkilökuntaa on paikalla. Valvomoratkaisun ansiosta erilaiset anturitiedot voidaan visualisoida ja esimerkiksi palohälytyksen kohde on tarkasti määriteltävissä.

– Valvomo siirtää tiedon tekstiviestinä tai soittamalla vartijalle ja huoltomiehelle jotka arvioivat, minkä laajuisesta tulipalosta on kysymys. Välttämättä paikalle ei tarvita yhtään paloautoa, sanoo Järvenpää.

Vuoden sisällä on havaittu muutama pieni tulipalo ja yksi järjestelmään tunkeutuminen on saatu estettyä.

– Hyökkäykset ovat todellinen uhka, ja uusi työkalu on siinä iso apu.

Järjestelmän plussiin kuuluu Järvenpään mukaan myös se, että suojelupuolen työntekijät ovat kiinnostuneempia työstään ja motivaatio näkyy työn laadussa.

Turvallisuusjärjestelmiä on tällä hetkellä käytössä koko laajuudessaan 30 toimipisteessä. Seuraava askel on Keski-Eurooppa.

Artikkeli on alun perin julkaistu Ratkaisu-lehdessä 2/2015