Kuinka Suomesta luodaan ICT-teknologian kärkimaa?

Kysymykseen on paneutunut tammikuussa raporttinsa julkaiseva Työ- ja elinkeinoministeriön asettama ICT 2015 -työryhmä.

Työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän mukaan Suomi käy läpi poikkeuksellista rakennemuutosta digitaalisen ja analogisen maailman limittymisen muokatessa markkinoita.

– Uusia oivalluksia ja tietotekniikkaa yhdistämällä syntyy tuotteita, jotka rikkovat perinteiset toimialan ja kilpailun rajat.

Kansantalouden kasvu ei Ala-Pietilän mukaan kuitenkaan synny yksin tietotekniikka-alan tai teknologiateollisuuden kasvusta, vaan ICT-teknologian laajasta soveltamisesta yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Valtion ICT-johtajan Timo Vallin johdolla määritellään parhaillaan julkisen hallinnon ICT-strategiaa. Sen osana määritellään yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri kesäkuun loppuun mennessä. Yhtenäisen palveluarkkitehtuurin pohjalle voidaan rakentaa tehokkaita julkisen ja kaupallisen sektorin ratkaisuja.

– Olemme jo edelläkävijöitä sähköisessä laskutuksessa. Seuraavaksi reaaliaikaisia palveluita pitää laajentaa esimerkiksi palkka-, tilinpäätös- tai kirjanpitotietojen käsittelyyn, Valli sanoo.

ICT 2015 -työryhmä haluaa nostaa Suomen tietojenkäsittelyosaamisessa maailman huipulle. Suomi oli siellä 1990-luvulla, mutta taantui. Ala-Pietilän mukaan Suomi voi nousta uudelleen.

– Se edellyttää kriittisen massan luomista avainteknologioiden ympärille. Tällöin voidaan luoda positiivinen kierre, joka tempaa mukaansa suomalaisia ja kansainvälisiäkin osaajia, rahoittajia sekä yrityksiä.

Näitä avainteknologioita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, tietoturva, pelillisyys, mobiliteetti ja Big Data. Ala-Pietilän mukaan osaamisen vahvistamisessa korkeakoulu- ja yliopistomaailmalla on ratkaiseva rooli.

– Kapeilla teknologia-alueilla pelataan maailmanmestaruus­tason shakkia joka päivä.

Ratkaisuja on löydyttävä myös teknologia-alan rakennemuutokseen.

– Meiltä katosi muutamassa vuodessa 10 prosenttia ICT-alan työpaikoista. Uusi kasvu edellyttää, että saamme mahdollisimman monet tekijät takaisin osaamistaan vastaavaan työhön.

Julkisen sektorin luodessa toimintaedellytyksiä uuden liiketoiminnan kehittämiselle, ovat yksityiset rahoittajat halukkaampia ottamaan riskiä sijoittamalla start up -yrityksiin. Loppuraportissa ehdotetaankin rahoitusmalleja, joissa valtion rahoitusta ja yksityistä riskirahaa yhdistämällä luodaan pitkän tähtäimen rahoitusratkaisuja. Ala-Pietilä huomauttaa uuden liiketoiminnan syntyvän arvoverkoissa.

– Törmäytämme fiksusti erikokoiset toimijat ja osaajat julkisella ja kaupallisella puolella. Luomme nopean oppimisen Suomen, joka uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ja toimii kitkattomasti.

Juttu on alun perin julkaistu Ratkaisu-lehdessä 1/2013