Me suomalaiset syömme vuosittain noin 900 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella. Näistä yli 400 miljoonaa ateriaa tarjotaan julkisissa ruokapalveluissa: kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa. Nopealla jakolaskulla tämä tekee keskimäärin lähes 100 ateriaa henkeä kohden.

Ei siis ole ihme, että kaikissa lempiruokaäänestyksissä suurtalouskeittiöiden klassikot, kuten kalapuikot, pinaattiletut ja makaronilaatikko päätyvät aina kymmenen parhaan ruokalajin joukkoon. Makaroni tuli Suomeen vasta 1900-luvulla, mutta melko lyhyessä ajasta siitä on muodostunut yksi kansallisruuistamme.

Suurkeittiöiden tarjonnalla on merkitystä.

Globaalit toimitusketjut ovat johtaneet siihen, että meillä on kokoajan saatavilla kaikkia raaka-aineita alkuperämaasta ja vuodenajasta riippumatta. Tuotteita on tuhansia ja niitä tarjoavat sadat eri toimittajat. Ruokapalveluilta odotetaan näistä valmistettua kustannustehokasta, terveellistä ja monipuolista ruokaa.

Kun kaikkien tarjolla olevien vaihtoehtojen arviointi ja kustannuslaskenta on henkilöstön rajallisen ajan ja muistin varassa, ei ole ihme, etteivät henkilöstön resurssit tämän lisäksi riitä edes kaikkien kotimaisten lajikkeiden satokausien ja ravintoarvojen huomioimiseen suunnittelussa. Usein tehdäänkin niinkuin on totuttu, vaikka tietoa onkin tarjolla enemmän kuin koskaan ennen.

Alle 10 lajiketta muodostaa yli 90 prosenttia koko Suomen kasvispotista

Satokauden tuotteita käyttämällä aterioista tulee maukkaampia ja terveellisempiä.”Popsi popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa.” – tämä vanha lasten laulu pätee varmasti tänäkin päivänä, mutta virkistäisikö vaihtelu? Tällä hetkellä totuus kuitenkin on, että syömistämme kotimaisista vihanneksista alle 10 lajiketta muodostavat yli 90 prosenttia kaikesta volyymista. Perunaa ei lasketa ravitsemussuositusten mukaiseen ”puoli kiloa päivässä” – ohjeistukseen, joten syödyimmät kotimaiset kasviset ovat kurkku, porkkana ja tomaatti. Ne ovat ainoat kasviksemme, jotka pääsevät yli 10 kilon vuosikulutukseen henkilöä kohden.

Kolmen suosituimman kärkeä seuraa keräsalaatti, keräkaali, sipulit ja paprikat. Niiden kulutus jää kuitenkin noin viiteen kiloon vuodessa. Top 10 – listan hännän huippuna ovat punajuuri, lanttu, kukkakaali- sekä parsakaali.  

Miksi lähteä vaihtamaan hyvää pois?

Suosituissa kasviksissa ei ole mitään vikaa eikä niiden kulutusta ole missään tapauksessa syytä vähentää. Huomioitavan arvoista onkin, että ainoastaan noin 10 prosenttia suomalaisista pääsee tällä hetkellä ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle kasvisten kulutuksessa.

Kolmivuotisen toimintahistoriamme aikana me olemme saaneet olla mukana vaikuttamassa suomalaiseen ruokakulttuuriin. Vuosi sitten S-ryhmän ja Satokausikalenterin lanseeraama Satokausituotteet-konsepti lisäsi osuuskaupan kasvisten myyntiä yli 12 miljoonaa kiloa. Ison keskusliikkeen tarjonnan muuttaminen on kehittänyt sekä suomalaista ruokakulttuuria että maataloutta: puutarha-ala on nimittäin Suomessa kasvava maatalouden muoto. Tänä syksynä kaupoissa on ollut ensimmäistä kertaa tarjolla kotimaisia fenkoleja, latva-artisokkia, vesimeloneja ja myskikurpitsoja.

Suurkeittiöt mukaan muutokseen

Myös suurkeittiöt voivat pian olla kehittämässä suomalaista ruokakulttuuria ja kotimaisen maatalouden kasvua. Suurkeittiön resepteihin, ruokalistoille ja aterioihin on jatkossa helppo valita satokauden mukaisia tuotteita CGI:n Aromi -järjestelmän suosittelemana. Satokauden tuotteita käyttämällä aterioista tulee maukkaampia ja terveellisempiä. Lisäksi aterioiden valmistuskustannukset ovat edullisemmat ja päästökuormitus on pienempi. Jos suurtalouskeittiöt saadaan mukaan muutokseen, niin 2020-luvulla Suomessa syödään parempaa ja monipuolisempaa ruokaa kuin koskaan historiamme aikana.  Tätä kutsuisin jo suoranaiseksi ruokavallankumoukseksi!

 

Samuli KarjulaSatokausikalenterin perustaja,
Samuli Karjula

Kirjoittaja on kalapuikoilla kasvanut lama-ajan tuote, joka kehitti Satokausikalenterin aluksi oman ruokavalion monipuolistamiseen. Sittemmin siitä on kasvanut kansallinen menestystarina ja sen avulla on vaikutettu satojentuhansien Suomalaisten ruokailutottumuksiin.