Primary tabs

Pilveen liittyy paljon uskomuksia ja myyttejä – puhuttiinpa sitten pilvipalvelun tarjoajista, uusien applikaatioiden kehittämisestä, ylläpidosta tai turvallisuudesta. Monet uskomukset pohjautuvat vanhentuneisiin teknologioihin perustuviin käsityksiin tai yksittäisiin huonoihin kokemuksiin, eivätkä enää vastaa totuutta.  

Pahimmillaan uskomukset ovat kehityksen jarruna ja luovat turhia kustannuksia. Esimerkiksi liiketoiminnan vaatiessa ketterää kehitystä turvaudutaan helposti pistemäisiin ratkaisuihin, jotka kerryttävät näkymätöntä teknistä velkaa. Toisaalta laajempi pilvitransformaatio kuulostaa pitkältä ja kalliilta projektilta, jonka hyödyistä ja tietoturvasta ei ole takuita. Mutta miten välttää ristiriita liiketoiminnan ja IT:n välillä ja varmistaa maksimaaliset hyödyt?  

Ensimmäinen askel on karistaa vanhat uskomukset. Asiantuntijamme pureutuivat muutamiin yleisiin myytteihin ja avaavat totuuden uskomusten takana.   

Myytti: Ostojen hajauttaminen useille erikoistuneille toimijoille on paras ratkaisu pilvihankinnoissa 

Pienet toimijat koetaan usein ketterinä, mutta haasteita syntyy tilanteissa, jolloin asiakkaiden toiminnot vaativat nopeaa skaalautuvuutta. Kasvutarpeisiin vastaaminen saattaa olla pienemmille toimijoille haastavaa, kun huippuosaajia ei riitä monen samanaikaiseen projektin läpivientiin. Riskinä on toimitusten laadun kärsiminen.   
Yhteistyö useiden toimijoiden kanssa vaatii myös runsasta panostusta toimittaja- ja projektinhallintaan, johon käytetty työaika on pois tuottavammasta tekemisestä. Myös pilvikapasiteetin optimointi ja teknisen velan kertymisen estäminen on huomattavasti helpompaa hallitujen kumppanivalintojen myötä.    
Tärkeintä on, että valittu kumppani hallitsee modernin pilviosaamisen lisäksi kaikki asiakkaan käytössä olevat IT-ympäristöt. Näin varmistetaan, että kehityksen pohjana on aidosti asiakkaan tarpeista ja tahtotilasta kumpuava ratkaisu palveluntarjoajan tuottaman konseptin sijaan.

 

Myytti: Pilvitransformaatio on äärimmäisen kallis ja hankala projekti 

Jos totta puhutaan, niin se onkin, mikäli toteutukseen lähdetään ilman todellisten tarpeiden kartoitusta ja suunnittelua.  
Kallis ja hankala projekti vältetään, mikäli suunnitteluun varataan muutama kuukausi aikaa ja suunnitelma tehdään hyödyntäen parhaita käytäntöjä aikaisemmista projekteista. Näin vältetään vuosia kestävä projekti, jonka konkreettiset hyödyt tulevat tiputellen.  
Suunnittelusta saatavat hyödyt kattavat suunnittelun kustannukset todella nopeasti.  On tärkeää arvioida siirrettävien applikaatioiden määrää ja samalla optimoida pilven käyttöä. Pelkästään pilven käyttöä optimoimalla pystyimme pienentämään asiakkaamme pilvikustannuksia puolella miljoonalla vuodessa. Kuinka paljon te voitte säästää? 

 

Myytti: Hyperautomaatio on pelkkää hypeä 

Nopeat markkinamuutokset edellyttävät usein toiminnan tehostamista kilpailuedun säilyttämiseksi ja paremman asiakaskokemuksen mahdollistamiseksi. Hyperautomaatiossa yhdistyy monta rinnakkaista toimintoa ja palvelua osiaan laajemmaksi kokonaisuudeksi. Kyseessä ei ole pelkästään uusi hypetermi, vaan luonteva kehityspolku työn ja prosessien automatisointien toteuttamiseen laajemmassa mittakaavassa.  
Hyperautomaation keskeinen ajatus on toteuttaa kokonaisprosessien automaatioita (end-to-end) yksittäisten työnkulkujen sijaan. Tärkeintä on ymmärtää mitä ja miksi työtä tehdään. 
Oikea automaatiostrategia voi johtaa paremman työntekijä- ja asiakaskokemuksen lisäksi ennennäkemättömään tehokkuuteen, kustannussäästöihin ja synergioihin. Hyperautomaatiota hypetetään siis ihan syystä.  

 

Myytti: Pilvipalvelut eivät sovi kaikille toimialoille 

Alaa, jossa pilvipalveluiden hyödyntäminen ei olisi mahdollista, ei ole tullut vastaan. Päinvastoin, nykyään pilvipalvelut ovat käytössä kaikilla toimialoilla, olivat ne miten vahvasti reguloituja tahansa tai vastaisivat jopa kansallisesta turvallisuudesta.  
Epäily pilvipalveluiden soveltamisesta linkittyy yleensä huoleen tietoturvasta, datan säilyttämisestä ja sen käsittelystä. Kuitenkin tietoturvan osalta pelko on usein aiheeton.   
Regulaatioon liittyen pilvipalvelutoimittajat ovat etunenässä kehittäneet ja sertifioineet alustojaan eri regulaatioiden vaatimusten mukaisiksi. Esimerkkeinä voi mainita GDPR ja PCI DSS. Pilvipalveluiden hyödyntäminen voi jopa helpottaa regulaatioihin vastaamista. 
Voidaan todeta, että pilvipalveluiden käyttö on modernin digitekemisen edellytys – toimialasta riippumatta. 

 

Myytti: Serverless on vielä kokeilevaa teknologiaa 

Ei lainkaan, ’serverless’ on tänä päivänä jo varsin vakiintunutta teknologiaa. Esimerkiksi Amazon on kehittänyt AWS Lambda -palveluaan vuodesta 2014. Tällä hetkellä AWS-pilvialustaa käyttävistä suurista yrityksistä peräti 80 % hyödyntää ’serverlessiä’.  
’Serverlessin’ kasvu ei ole ihme, sillä se lisää huomattavasti tuottavuutta.  Kehittäjien työpanos voidaan siirtää infrastruktuurin hallinnasta ja liiketoiminnalle arvoa tuottavien sovellusten kehittämiseen. Tällöin puhutaan ’NoOps:sta’. Samalla voidaan parantaa ylläpidon laatua, kun manuaaliset virheet jäävät pois ja automaatio lisää reagointinopeutta.  
Yhä useampi yritys valitsee ’serverlessin’ ensisijaiseksi tavaksi toteuttaa digitaalisia palveluita. Esimerkiksi yhdysvaltalainen teleoperaattori T-Mobile on valinnut "serverless first" -strategian heidän 70 miljoonaa asiakasta palvelevien liiketoimintakriittisten järjestelmien toteutukseen.  

 

Myytti: Pilviratkaisut lisäävät automaattisesti uusien palveluiden käyttöönoton nopeutta 

Pääosin kyllä. Pilvipalveluiden käyttöönotto on itsessään hyvinkin nopeaa ja ketterää. Samalla se mahdollistaa palveluiden nopean julkaisun tai tarvittaessa edellisen version palauttamisen. Tämä edesauttaa aiempaa huomattavasti ketterämmän ja nopeamman palvelusovellusten kehittämisen ja julkaisun. 
Jotta nopeuteen panostaminen ei tuo mukanaan muita haasteita, on tärkeää panostaa myös kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Näin voidaan varmistaa, että tietoturva, sovelluskokonaisuudet, arkkitehtuuri ja kustannukset pysyvät hallittuina. Samalla myös kyetään kontrolloimaan teknisen velan syntyä.  
Parhaat käytännöt ja hyvät hallintatavat on syytä tasapainottaa nopeuden kanssa kokonaishyötyjen maksimoimiseksi.  

 

Myytti: Kriittisiä järjestelmiä ei voi tehdä pilveen, koska palveluiden tietoturva, käytettävyys ja vastuut ovat haastavia määrittää 

Ei suinkaan. Pilvessä ajetaan paljon hyvin isoja ja kriittistä järjestelmiä. Pilvessä on nimenomaan mahdollista toteuttaa laajemmin vikasietoisuutta ja itsetoipuvia järjestelmäkokonaisuuksia sekä lisätä skaalautuvuutta.  
Pilvi mahdollista myös aiempaa laajempaa automaatiota, joka itsessään lisää palveluiden toimintavarmuutta, kun manuaalisten muutosten aiheuttamia virheitä voidaan merkittävästi vähentää.  
Tietoturva, käytettävyys ja vastuut eri komponenteista edellyttävät kuitenkin hyviä hallintamenetelmiä selkeästi määritetyillä vastuilla. Esimerkiksi palveluiden käytettävyyden mittaus tulisi perustua käyttäjä- ja sovelluskeskeiseen mittaukseen, jossa mitataan sovelluksen käytön todellista suorituskykyä erillisten teknisten komponenttien mittaamisen sijaan. 

 

Myytti: Pilvipalvelutoimittaja vastaa kaikesta tietoturvasta 

Valitettavasti tilanne ei ole näin yksikertainen. Pilvitarjoajat tarjoavat kyllä eriasteisia palveluita tietoturvaan. Näihin lukeutuu yleensä perustason suojaukset, kuten suoja palveluestonhyökkäyksiä vastaan.  
 
Mutta jos hyökkäysten kohteena on sovellustason heikkoudet, vaatii toiminnan jatkuvuuden varmistaminen omia, ennakoivia kyberturvallisuuden toimenpiteitä, kuten henkilöstön koulutusta.    
Koska yli 90 prosenttia kyberhyökkäyksistä onnistuu inhimillisten virheiden, puutteellisten työtapojen ja tietämättömyyden takia, ei tietoturvaa ole mahdollista ulkoistaa alustatarjoajille.  
Esimerkiksi konfiguraation yhteydessä tehdyt virheet luovat yhden suurimmista tietoturvariskeistä, mikäli oletusasetuksia ei käy huolellisesti läpi ja muokkaa tietoturvaa vastaaviksi. 
Ikäviltä ongelmilta vältytään, kun tietoturva on huomioitu organisaation tietoturva-arkkitehtuurin lisäksi henkilöstön arjessa ja toimintakulttuurissa. 
 

Varmista, että teillä puhutaan pilvestä tosiasioihin eikä myytteihin perustuen. Näin vähennetään ristiriitaa liiketoiminnan ja IT:n välillä ja varmistetaan liiketoiminnan kannalta parhaat ratkaisut. Lue lisää pilviratkaisuistamme.  

Pilvipalveluiden ylläpidon tavoitetila on NoOps. Whitepaperissamme opit, mitä NoOps tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Lataa nyt!

Tutustu myös: