Osa palveluista tulee potilaan luo

Kuluneena keväänä suomalaisessa terveydenhuollossa on tehty merkittävimpiä päätöksiä kymmeniin vuosiin.

Hallituksen ja oppositiopuolueitten maaliskuussa yhteistyössä sorvaama sote-paketti päättää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalaisen mukaan pitkän odotuksen suomalaisten terveys- ja sosiaalipalveluiden kehittämisessä.
– Epävarmuus tulevasta on vaikuttanut väkisinkin uudistumisintoon ja hidastanut terveydenhuollon muutosta. Kun tieto suurista tulevaisuudenlinjoista on puuttunut, ei pienempiäkään kokonaisuuksia ole ollut oikein järkeä kehittää.

Tasa-arvoa palveluihin

Rauno Ihalaisen mielestä sote-mallin suurin vahvuus on sen selkeys.
– Onhan siinä merkittävä ero, onko sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuussa Suomessa viisi vai yli 300 eri toimijaa.
Kansalaisille siirtyminen viiteen sote-alueeseen merkitsee Rauno Ihalaisen mukaan ennen kaikkea entistä suurempaa tasavertaisuutta. Vielä tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat varsinkin perustasolla suuresti asuinkunnasta riippuen.
– Viiden sote-alueen palvelut on mahdollista suunnitella ja toteuttaa samantasoisesti. Satojen palveluja järjestävien kuntien tilkkutäkissä tämä ei vain onnistu, vaikka ohjaavia lakeja ja velvoitteita olisi kuinka paljon.

Perusseuranta sähköiseksi

Sote-uudistuksen kansalaisissa herättämä huoli palveluiden karkaamisesta entistä kauemmaksi pitää Rauno Ihalaisen mukaan ottaa todesta.
– Kuntalaisten viikoittain tai jopa päivittäin tarvitsemien palveluiden esimerkiksi vanhuspuolella on totta kai oltava erittäin helposti ja nopeasti saatavissa. Mutta kun ihminen menee kerran elämässään tarvitsemaansa vaativaan operaatioon, fyysisellä etäisyydellä ei nähdäkseni ole samanlaista merkitystä.

Yksi kehityssuunta on Rauno Ihalaisen mukaan se, että osa palveluista meneekin potilaan luo eikä päinvastoin. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa lääkäreiden kotikäyntejä, mutta myös sähköisiin palveluihin satsaamista.
– Erityisesti yleisimmissä kansantaudeissa perusseurantaa on tarkoituksenmukaista siirtää sähköiseen ympäristöön. Esimerkiksi diabeteksen hoidossa näin jo tehdään, ja sama olisi varmasti mahdollista monissa muissakin sairauksissa.

Pysähtyä ei voi

Rauno Ihalainen ennustaa, että myös terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen saa vauhtia sote-sovusta.

– Mitään yhtä kansallista, kaikenkattavaa järjestelmämonopolia meille tuskin tulee – eikä tarvitsekaan. Itse uskon useampien palvelutarjoajien voimaan. Mutta sote-alueiden sisälle on nyt mahdollista saada yhtenäiset järjestelmät.
Ihalaisen tulevaisuudenvisioon kuuluvat entistä älykkäämmät, terveydenhuollon ammattilaisten työtä aidosti tukevat tietojärjestelmät.

– Nykyisen datan varastoinnin sijaan ne voisivat tuottaa analysoida tietoa ja helpottaa näin lääkäreiden ja hoitajien päätöksentekoa, Rauno Ihalainen pohtii.