Tiukkoihin tulostavoitteisiin ja aikataulupaineisiin tottunut Heikki Nikku ei tehnyt tarkkaa urasuunnitelmaa eläkevuosille. ”En silti aio heittäytyä tekemättömäksi.” Artikkeli on julkaistu alunperin Talouselämässä 2.2.
Heikki Nikku on seurannut aitiopaikalta suomalaisen tietotekniikka-alan syntyä ja kasvua isoksi. 40-vuotisen uransa aikana hän ehti nousta asemaan, johon vain harva suomalainen yritysjohtaja on yltänyt.
Vielä syksyllä hänellä oli 10 000 alaista ja vastuulla kanadalaisen it-jätti CGI:n liiketoiminta Pohjois-Euroopan maissa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa ja Baltiassa. Hän oli mukana myös 77 000 henkilöä työllistävän konsernin kansainvälisessä johtoryhmässä.
Vuodenvaihteessa kaikki muuttui.
”Virallinen työeläkeikäni tuli täyteen. Posti toi jo eläkekortin, niin että saan eläkeläisalennuksia.”
Nikku ei ole tehnyt tarkkaa urasuunnitelmaa eläkevuosien varalle, vaan aikoo rauhassa katsoa, mitä elämä tuo eteen. Yksi asia on kuitenkin varmaa: hän aikoo pysyä aktiivisena.
”Jos heittäytyy ihan tekemättömäksi, niin aika nopeasti ne valokuvat on laitettu järjestykseen siellä kotona. Tässä elämänvaiheessa voi tehdä muutakin.”
Hän haluaa pitää huolta fyysisestä kunnostaan: ottaa kaksi juuri ostamaansa suksiparia tehokäyttöön ja pelata golfia. Viime vuosina pelaamiselle jäi liian vähän aikaa ja tasoitus kääntyi väärään suuntaan.
Uransa aikana hän on ollut mukana monissa yrityskaupoissa ja organisaatiouudistuksissa. Nyt hän miettii, miten voisi hyödyntää kokemuksiaan ilman tiukkoja aikatauluja ja tulostavoitteita. Moni eläkkeelle jäänyt kollega on innostunut hallitustehtävistä ja mentoroinnista – niin hänkin.
”Minulta on alustavasti kysytty kiinnostusta muutamiin hallituspaikkoihin, mutta en ole vielä sopinut mitään. Voin auttaa yrityksiä, mutta en ryhdy varta vasten haalimaan hallituspestejä. Saatan myös ryhtyä coachaamaan nuorempia kollegoita.”
Nikun viimeisiin työvuosiin mahtui niin kriisejä kuin juhlan hetkiäkin.
”Olin mukana tekemisen ääripäissä: kilistelemässä laseja, kun työt sujuivat hyvin ja selvittelemässä asioita silloin, kun hommat menivät pieleen. Sanotaan, että purjehtimaan oppii vain myrskyssä – sama pätee johtamiseenkin. Kun on ollut hankalissa paikoissa ja saanut vaikeudet selätettyä, sellaiset hetket jäävät syvemmin muistiin kuin tasapaksu arki.”
Nikku jäi kaipaamaan kollegoitaan sekä Suomessa että maailmalla.
”Hyviä ystäviä on tullut paljon. Jään kaipaamaan CGI:n auttamisen henkeä ja kollegoiden sosiaalista piiriä.”
Hän on kuitenkin helpottunut siitä, että johtajavuosien kiireinen aikataulu jäi historiaan. Yhtiön kansainvälinen johtoryhmä piti tiivistä yhteyttä keskenään konferenssipuheluin ja yhteisin tapaamisin. Nikku hoiti tehtäväänsä pääosin Suomesta käsin ja päivät venyivät pitkiksi.
Paikallista liiketoimintaa hoidettiin silloin kun asiakkaat olivat töissä. Kanadan pääkonttorin väki taas tuli töihin puoli kolmelta iltapäivällä Suomen aikaa, joten yhteydenpito venytti päivää. Nikun tyypillinen työpäivä kestikin aamukahdeksasta iltakahdeksaan tai -yhdeksään asti.
Työn vaatima matkustaminen alkoi tuntua vuosi vuodelta rankemmalta.
”Etenkin Atlantin yli lentäminen ja aikaerosta toipuminen kävivät vanhemmiten raskaaksi. Moni sanoo, että on hienoa päästä matkustamaan. Yritysjohtajan aikatauluilla matkan aikana ei useimmiten ehdi nähdä muuta kuin lentokentän, hotellin ja neuvotteluhuoneen.”
Nikun työtä CGI:n Pohjois-Euroopan maiden johdossa jatkaa kaksi kokenutta kollegaa: Leena-Mari Lähteenmaa ja Pär Forss. Hän luottaa siihen, että toiminta jatkuu vahvana niin kuin ennenkin.
”Aloitin työt 40 vuotta sitten atk-alalla ja jäin eläkkeelle atk-alalta. Tässä välissä tätä samaa alaa kutsuttiin myös it:ksi ja ict:ksi. Totuus on, että nyt sitä automaattista tietojenkäsittelyä vasta alkaa oikeasti tulla, kun otetaan käyttöön tekoälyä, robotiikkaa ja analytiikkaa.”
Talouselämä 2.2.2020, Annika Korpimies
CGI on juuri julkaissut laajan selvityksen työn tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä ja kokemuksista laajasti. Tutkimuksen tavoitteena on luoda laaja kuva tulevaisuuden työelämästä ja työn murroksesta sekä organisaatioiden että työntekijöiden näkökulmista. Lataa Työn murros Suomessa -tutkimusraportti ja selvitä, miten organisaatiosi pärjää alati muuttuvassa maailmassa.
