Kohti kestävää liiketoimintaa

Kestävästä kehityksestä on yrityksissäkin puhuttu kymmeniä vuosia. Eteenpäin mennään, vähitellen.

Muutos on hidasta, koska kestävä kehitys on teemana laaja ja konsensukseen pääsy vie aikaa. Vielä kymmenen vuotta sitten YK:n kestävän kehityksen kokouksissa mietittiin onko ilmastonmuutosta edes olemassa, sanoo kestävän kehityksen liiketoimintajohtaja Ulla Heinonen CGI:stä.

Yhteisymmärrykseen on vihdoin päästy kestävän kehityksen muutosvoimista, kuten ilmastonmuutoksesta, väestönkasvusta, ikääntymisestä, kaupungistumisesta ja luonnonvarojen loppumisesta. Sen sijaan yrityksille ja organisaatioille ei Heinosen mielestä vielä ole valjennut, mitä kestävän kehityksen muutostrendit tarkoittavat juuri niiden liiketoiminnalle.

Muutosvoimien luomia riskejä ja mahdollisuuksia tunnistavat ja niistä hyötyvät edelläkävijäyritykset. Muut tyytyvät toimimaan lain edellyttämällä tasolla ilman sen kummempaa proaktiivisuutta. Heinonen uskoo markkinoihin.

– Lakeja ja asetuksia tarvitaan, mutta turha byrokratia hidastaa innovatiivisuutta. Suomessa ympäristöluvitus on niin moniluukkuista ja hidasta, että referenssitehtaat menevät usein muualle. Meidän pitäisi näyttää tässä esimerkkiä ja luoda innovatiivista alustaa puhtaan teknologian startupyrityksille.

Kun kestävästä kehityksestä keskustellaan, kuluttaja alkaa ymmärtää ja vaatia sitä ja siitä tulee uusi normi. Suomen haasteita ovat talven ja pitkien välimatkojen muassaan tuoma kova energiankulutus ja energiaintensiivinen teollisuus. Isot markkinat ovat muualla eikä brändäyksessä ja tuotteistamisessa oikein pärjätä.

– Suomessa tuotteet ovat laadukkaita ja prosessit tehokkaita, mutta muut maat menevät asiakaskokemuksessa ohi ja vievät samalla suomalaisetkin kuluttajat, Heinonen sanoo.

Kestävän kehityksen muutosvoimat ja -riskit sekä mahdollisuudet eivät myöskään usein ole oikeasti johtoryhmän tai hallituksen pöydällä, sillä niiden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei ole täysin ymmärretty.

Heinonen toivoo parempaa tiedolla johtamista ja reaaliaikaisia työkaluja, jotka antavat johdolle ja asiantuntijoille eväitä keskittyä uuden kehittämiseen, ei tiedonkeräämiseen. Hyviä esimerkkejä on.

– Metsäteollisuudessa on pitkät perinteet ympäristöasioista ja siellä on rohkeasti lähdetty biotalouteen. Vähittäiskaupassa on yrityksiä, joiden ydinarvoissa on tehokkuus ja toisia, jotka panostavat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Peliteollisuudessa on osattu tuotteistaa, myös koulutuspuolella.

Tulevaisuuden merkittävimmiksi muutosvoimiksi Heinonen nostaa digitalisoitumisen ja teollisen internetin. Ennustettavuudestakin tulee entistä tärkeämpää, kun valtavasta tietomassasta kaivetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Myös IT:n ekotehokkuus on entistä tärkeämpää kun tietotekniikan energiankulutus käyttäjämäärien kasvun ja digitalisoitumisen vuoksi kasvaa. Energiatehokkuutta voi parantaa esimerkiksi CGI:n tapaan käyttämällä vapaajäähdytystä tai ottamalla lämpö hyötykäyttöön. Lisää tehokkuutta saadaan, kun palvelimet virtualisoidaan ja konesalit konsolidoidaan energiatehokkaampiin kokonaisuuksiin. Uusissa konesaleissa myös valaistus ja jäähdytystarve on optimoitu.

– Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta ei poikkea muun liiketoiminnan trendeistä, vaan se pitäisi saada yhdeksi tärkeäksi trendiksi mukaan jokaiseen päätökseen kaikissa liiketoiminnoissa. Vain näin saadaan spurttia muutokseen, Heinonen sanoo.

Artikkeli on alun perin julkaistu Ratkaisu-lehdessä 1/2015

Ratkaisu-lehden kotisivu