Biohakkeri tohtoroi itseään

Teemu Arina tutkii lääketieteellisiä tietokantoja sekä mittaa mieltään ja kehoaan. Hän on oman elämänsä biohakkeri.

Biohakkeri näkee kehon ja mielen monimutkaisena järjestelmänä, johon hän voi itse tehdä muutoksia. Ei kuitenkaan mitä tai miten tahansa, vaan oikeanlaisen ongelman- ja tavoitteenasettelun pohjalta. 

Teknologia-alan yrittäjä Teemu Arina kärsi pari vuotta sitten vatsakivuista, jotka hän googlauksen perustella diagnosoi vatsahaavaksi. Lääkäri vahvisti diagnoosin ja määräsi lääkekuurin. Arina ei kuitenkaan siihen tyytynyt, vaan halusi itse aktiivisesti vaikuttaa tervehtymiseensä. Hän haki ja taulukoi tietoja lääketieteellisistä artikkeleista ja tutkimuksista sekä teetti ja teki monenlaisia testejä ja mittauksia muun muassa verestään, geeneistään ja kilpirauhasestaan.

Reseptiksi tuli elintapojen korjaaminen: ruokavalio, liikuntaa ja stressinhallinta.
– Biohakkerina hyödynsin niin teknologiaa kuin biologisia välineitä. Teknologiaa tarvitsin tiedon keräämiseen ja mittaamiseen, liikuntaa ja esimerkiksi ruokavaliota terveyteni kohentamiseksi kaiken kootun tiedon pohjalta, Arina sanoo.
Kokonaisuuden Arina räätälöi itselleen sopivaksi, sellaisenaan hän ei olisi saanut sitä yhdeltäkään lääkäriltä.

Harvojen harrastus yleistymässä

Nykyään Arina biohakkeroi lähinnä optimoidakseen suorituskykyään ja pysyäkseen terveenä. Hän haluaa hoitaa työnsä maksimaalisella tasolla ja minimaalisella stressillä.
– Hyödyntääpä biohakkerointia kuurimaisesti tai tasaisesti, se saa kiinnittämään huomiota terveyttä edistäviin seikkoihin. Pelkästään tämä muuttaa käyttäytymistä parempaan suuntaan.
– Riskinä on tulosten tulkinta väärin ja diagnoosin teko puutteellisin tiedoin. Neurootikoille mittaamisen helpottuminen voi aiheuttaa vaikeuksia. Täytyy myös miettiä, kuka esimerkiksi geenitesteistä kertyvää tietoa käyttää ja mihin tarkoituksiin.

Biohakkerointi on yleistymässä harvojen harrastuksesta kaiken kansan toimintatavaksi. Välineitä saa edullisesti, sovelluksia jopa ilmaiseksi. Mittauslaitteet integroituvat esimerkiksi kuulokkeisiin ja kännykät toimivat terveysvalmentajina.

Kovin kauan ei enää mene siihen, kun lääkärit rupeavat määräämään potilailleen älypuhelinsovelluksia ja sensoreita.

Haastattelu on alun perin julkaistu Ratkaisu-lehdessä 2/2014