EU määräsi työnantajat mittaamaan päivittäistä työaikaa (HS, 16.5.2019). Tavoitteena on saada todenmukaista tietoa tehdyistä ylitöistä ja työntekijöiden lepoajoista. Työntekijät eivät ole voineet luotettavasti määritellä työtuntejaan ja lepoaikojaan. Näin heille on lähes mahdotonta varmistaa, että heidän oikeutensa toteutuvat.

Vaikka tämä oikeuden päätös ei aiheuta suuria muutoksia Suomessa, jossa työaikaa on pitänyt seurata tähänkin saakka, se nostaa puheeksi erittäin tärkeän asian: erityisesti asiantuntijoiden keskuudessa kasvavan työkuorman, ja siitä seuraavan huomattavan ylitöiden määrän.

Nykyisessä työelämässä asiantuntijoiden etätyö ja työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen aiheuttavat työajan mittaamiselle suuria haasteita. Hämärää aluetta on asiantuntijatyö, jota tehdään välillä etänä ja joustavasti ajasta tai paikasta riippumatta. Asiantuntijat lukevat työhon liittyviä materiaaleja, soittavat työpuheluita ja lähettävät sähköpostia iltamyöhällä tai viikonlopun koittaessa. Myös tämä työaika pitäisi kirjata ja näkyä työnantajalle.

Lisäksi toimimaton työajan seuranta asettaa työntekijät moraalin ja eriarvoisuuden kuiluun, jossa toiset tekevät jatkuvasti ylitöitä ja toiset taas alle sovitun. Vaikka palkka juokseekin pääosin ajankäytön eikä tuottavuuden perusteella, niin maailma on tämänkin osalta muuttumassa.

Perinteinen kellokortti on harvoin oikea tapa mitata ajan käyttöä ja työaikaa.

 

Tehokasta työajan seurantaa ajasta ja paikasta riippumatta

Jos ja kun tähän kellokorttimaailmaan ajaudutaan uudestaan, olisi sen käytön tietysti hyvä olla mahdollisimman helppoa. CGI:n HR Mukana -mobiiliratkaisu tarjoaa tähän mobiiliratkaisun, jolla työaikojen kirjaus ja ylitöiden kirjaaminen onnistuu muutamalla napin painalluksella. Toteumat siirtyvät helposti palkkoihin.

Mobilog puolestaan on tarkoitettu liikkuvan työn ohjaukseen. Helppokäyttöisen mobiilisovelluksen avulla kentällä liikkuvat työntekijät näkevät kaikki tarvittavat tiedot työtehtävistään, sekä pystyvät raportoimaan toteutuneet työt hetkessä.

 

Työaikalaki ja työehtosopimukset sekoittavat soppaa

Nykyisen työaikalain ja uuden vuonna 2020 voimaan tulevan työaikalain mukaan suomalaisella työnantajalla täytyy olla työaikakirjanpito. Vaatimus on siis jo olemassa. Suomessa on noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta. Määrä vaihtelee hieman. Joka tapauksessa jokainen TES sisältää omia vivahteita työajasta.

CGI:n ratkaisut huomioivat myös työehtosopimusten sisällön, tulkitsevat työajan sen mukaisesti ja siirtävät aineistot palkkajärjestelmään. Kaikki tapahtuu automaattisesti ja nopeasti.

 

Hyvinvointi etusijalle

Epäsäännölliset työajat lisäävät sairauspoissaolojen riskiä ja sydänsairauksien riskitekijöitä, osoittaa Työterveyslaitoksen tuore tutkimus. He suosittavatkin, että asiantuntijoiden työaikaa seurataan. Uudessa työaikalaissa ohjenuorana on, että neljän kuukauden aikana keskimääräinen viikkotyöaika ei saisi ylittää 40:ää tuntia. Lain mukaan vuorokausilevon pitäisi pääsääntöisesti olla vähintään yksitoista tuntia. 

Kun työkuormaan ja ylitöihin päästään työajanseurannan myötä paremmin kiinni, yrityksillä ja organisaatioilla on paremmat mahdollisuudet tehdä hyvinvointia parantavia toimenpiteitä. Loppujen lopuksi on kuitenkin kyse ihmisläheisestä johtamisesta. Töitä voidaan jakaa tasaisemmin ja aikaa jää myös palautumiseen ja perheelle. 

 

Olemme mukana Elinkeinoelämän keskusliiton #työplusperhe-kampanjassa ratkaisemassa arjen yhtälöä, muuttamassa asenteita ja edistämässä suomalaisen työelämän perhemyönteisyyttä.