Voit kuunnella jakson myös Spotifyssa tai Apple podcastin kautta.

Postituslistallamme saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa sähköpostiisi.

Sami Sulkko on tehnyt pitkän uran suomalaisten kaupunkien ja kuntien johdossa. Viimeksi hän on toiminut Riihimäen kaupunginjohtajana vuosina 2016–2020. Kokemusta on kertynyt muun muassa ulkoistamisesta, kuntatalouden tasapainottamisesta ja johtamisjärjestelmien uudistamisesta.

Sulkko istui alas CGI:n Mika Sairasen kanssa pohtimaan kuntien ja kaupunkien tulevaisuutta sekä digitalisaation roolia toiminnan tehostajana ja elinvoiman kasvattajana. Positiivista nostetta kaivataan, sillä korona on synkentänyt monen kunnan talousnäkymiä entisestään.

”Kuntakentän menot ovat kasvaneet voimakkaasti ja velkaantumiskehitys on ollut vauhdikasta. Toiminta ei ole tehostunut ja tuottavuus parantunut samaa tahtia yhteiskunnan muuttumisen kanssa. Kokonaisvaltaista strategista otetta on ollut kovin vähän. Se on edelleen kuntakentän suurin pullonkaula”, pohtii Sulkko.

 

Perinteiset toimintatavat eivät enää riitä

Sulkon mielestä nyt pitäisi miettiä niitä keinoja, joilla kaupunkien ja kuntien tuottavuutta ja elinvoimaa parannetaan ilman veronkorotuspaineita. Ratkaisu ei löydy kaupunkien ja kuntien perinteisistä toimintatavoista. Koko johtamisjärjestelmää ja -tapaa täytyy kehittää samalla kun digitalisaatio nostetaan tekemisen keskiöön.

”Asiakaskokemuksen kehittäminen on kriittistä kun arvioidaan, mistä palveluista voidaan luopua, mitä voidaan tehostaa ja mihin täytyy panostaa”, Sulkko toteaa.

Jos talouskuria ei saavuteta, tulee kriisikuntien määrä kasvamaan. Yksittäisen kaupungin ja kunnan kohdalla tähän vaikuttaa se, kuinka hyvin talouden tuomia paineita osataan johtaa ja mitä sote-uudistuksesta lopulta seuraa. Sulkko arvioi, että vain harva kaupunki on havahtunut varautumaan soten tuomiin muutoksiin.

 

Manuaalinen työ nakertaa digistrategian jalkautumista

Monessa kaupungissa ja kunnassa digitalisaatio on tiedostettu merkittäväksi voimavaraksi. Haasteena on kuitenkin edelleen digistrategioiden ja digitaalisten roadmappien jalkauttaminen. Sulkon näkemyksessä ongelma kiteytyy kolmeen asiaan. Ensimmäinen on se, miten johtamisjärjestelmää kehitetään strategiseksi ja miten strategia oikeasti ohjaa kaupungin toimintaa.

”Usein kunnissa ajatellaan, että digitalisaatio on kaikesta muusta irrallinen asia. Näin ei kuitenkaan ole. Kun mietitään miten palvelutuotantoa voidaan tehostaa ja asiakkaan saamaa palvelua parantaa, niin moneen väliin liittyy useita digitaalisia mahdollisuuksia. Nyt kunnissa tehdään tolkuton määrä sellaista manuaalista työtä, mitä ei pitäisi tehdä ollenkaan”, selventää Sulkko.

Toinen seikka liittyy ymmärrykseen, mitä kaikkea digitalisaation keinoin voidaan saada aikaan. Kaupungit ja kunnat katsovat asioita helposti vain omasta näkökulmastaan, eivätkä huomioi muualla tapahtuvaa kehitystä. Kolmanneksi nousee oikea asenne.

”Tavoitteena on löytää veronmaksajan kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Fokuksen pitää olla siinä, että tehdään tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita”, kiteyttää Sulkko.

 

Todellinen Smart City ei synny itsestään

Kaupunkien ja kuntien pitkän tähtäimen visioissa vilahtelee termi Smart City, mutta kyse on enemmän tavoitetilasta kuin tämän hetken älykkäästä kaupungista. Todellinen Smart City on kaupunki, joka on valjastettu digitalisaation keinoin kaupunkilaisten ja veronmaksajien käyttöön. Asiat hoituvat sähköisesti yhdellä kirjautumisella ja analytiikkaa hyödynnetään muun muassa julkisen liikenteen investointien suunnittelussa.

Matkalla kohti Smart Cityä on sovitettava yhteen tulevaisuuden tavoitetila ja vallitseva todellisuus. Siksi monissa kunnissa tai kuntaryppäissä harkitaan seudullisten voimien yhdistämistä. Tällaiset hankkeet poikivat kuitenkin yleensä tietoturvariskejä ja vain pieniä  tuottavuushyötyjä.

”Keskivertokaupunki tai kuntarypäs voi saada merkittäviä säästöjä ja tehokkuus- ja tuottavuushyötyjä ulkoistamalla rohkeasti koko IT-tuotantonsa ja kytkemällä sen osaksi digitalisaation ja palveluliiketoiminnan kehittämistä”, teroittaa Sulkko.

Rohkeasta johtamisestaan tunnettu Sulkko irtisanoutui syksyllä 2020 Riihimäen kaupunginjohtajan tehtävästä ja siirtyi kaupunki- ja kuntatoimialan liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi CGI:lle.