CGI Suomen blogi
Ulla Heinonen

Yritysvastuuta pitää johtaa tiedolla

Yritys voi käyttää vuosittain reilusti yli tuhat työtuntia yritysvastuuraportoinnin tiedonkeruuseen sekä laajojen, upeiden raporttien kasaamiseen. Usein tämä panostus on pois varsinaisista konkreettisista toimenpiteistä.

Monissa organisaatioissa liiketoimintaa johdetaan jo tiedolla: toimenpiteitä seurataan reaaliajassa, raportteja käytetään myös ennustamiseen. Miksi sitten kestävä kehitys on usein jäänyt sanojen tasolle?

Keväällä yritysvastuuväki väkertää raportteja hiki otsalla. Nyt syksyllä olisi hyvää aikaa miettiä toimeen liittyvät prosessit uusiksi. Onko raportointiin kuluva aika aina vain pidempi? Onko meillä oikeaan, tuloksia antavaan kestävän kehityksen työhön – toimenpiteisiin, mittaamiseen ja ennustamiseen – tarpeeksi resursseja?

Raportointi on tärkeää mutta vain yksi osa tiedolla johtamista. Niin konepajalle kuin pörssiyhtiöllekin hyödyllisintä olisi keskittyä laajan kokonaisuuden sijaan muutamaan yrityksen kannalta oleelliseen alueeseen, määrittää mittarit ja automatisoida raportointi. Toisin sanoen satsata konkreettisiin toimenpiteisiin ja niiden seurantaan.

Tuhannen tunnin työpanos varsinaiseen toimintaan pantuna tuo säästöä ja hyötyjä itse liiketoimintaan. Ei välttämättä ihan heti mutta puolen vuoden tai vuoden päästä.

Esimerkiksi me pystyimme saavuttamaan konesaleissamme 200 000 kilowattitunnin vuosittaiset säästöt parantamalla konesalien energiatehokkuutta ja fokusoimalla toimintaamme. Yksinkertaisella sähkösopimusten läpikäynnillä olemme saavuttaneet samanaikaisesti sekä päästövähennyksiä että kustannussäästöjä.

Vastuullisuutta ja kestävää kehitystä ei voi johtaa pelkällä vuosiraportoinnilla. Kestävän kehityksen mittareiden täytyy olla integroituna johdon tavoitteisiin sekä tietojärjestelmiin.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa jatkuvaa seurantaa ja korjaavia toimenpiteitä, mikäli tavoitteissa ei pysytä. Organisaatiot mittaavat jo monia asioista, joilla myös vastuullisuutta mitataan. Tieto vain on usein hajallaan ja tietoa kerätään turhaan moneen kertaan samoista lähteistä. Jos vaikka puoletkin raportoinnista automatisoitaisiin, voisi jäljelle jäävällä ajalla vaikka parantaa yrityksen energiatehokkuutta ja saavuttaa merkittäviä hyötyjä.

Suomessa on tällä saralla paljon osaamista ja asiantuntijoita. Osaajien työ vain jää usein tiedonkeruun vaikeuden rattaisiin eikä todellista osaamista ja potentiaalia hyödynnetä. Kestävän kehityksen toimenpiteisiin tarvittava käytännön investointi on usein pieni, mutta tuottomahdollisuudet merkittäviä.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 16.10.2014

Blog moderation guidelines and term of use