Annemari Uurtimo

Vasu on ammattilaisten, lasten ja vanhempien yhteispeliä

Kehitämme parhaillaan CGI:llä sähköistä, vuorovaikutteista varhaiskasvatussuunnitelmaa tuttavallisemmin vasua. Perusajatuksena on jatkuva vuoropuhelu varhaiskasvatuksen ammattilaisten, lasten ja vanhempien kanssa.

1.8.2017 astui voimaan lakisäännös, joka velvoittaa kunnat varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) käyttöönottoon. Säännös velvoittaa, että jokaiselle lapselle on tehtävä varhaiskasvatuspalveluissa vasu. 

Vasuja on varhaiskasvatuksessa toki aiemminkin tehty, joten asia ei ole henkilöstölle uusi. Nyt suositusten tilalle on tullut velvoite: opetushallitus on antanut suuntaviivat ja perusteet varhaiskasvatussuunnitelmalle, joita kuntien tulisi ottaa huomioon omissa suunnitelmissaan.

Onko vasu aito yhteistyöväline vai lakisääteinen pakko?

 

Lapsen osallisuus etusijalle

Lapsen varhaiskasvatuksen ensisijainen arvoperusta on lapsen etu. Toinen tärkeä kohta on lapsen mielipiteen huomioonottaminen. Varhaiskasvatushenkilöstön tulisikin löytää ne keinot, joilla lapselle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi omalla iänmukaisella tavalla.
 
Osallisuuden vaatimus ei yksinään koske lasta vaan myös hänen vanhempiaan. Varhaiskasvatussuunnitelman suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on tehtävä aitoa yhteistyötä lapsen ja vanhempien kanssa. Yhteistyön tulisi olla jatkuvaa ja eheää ei vain pari kertaa vuodessa käytyä keskustelua.

Jotta vasu toimisi eheänä ja jatkuvana lapsen varhaiskasvatuksen arjessa, tarvitaan vuorovaikutusta. Se edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta lapsen osallisuudelle ja oppimiselle syntyy tilaa ja mahdollisuuksia. Vuoropuhelun tulisi olla päivittäistä, helppoa, luontevaa ja monimuotoista - lapsen iän huomioonottavaa varhaiskasvatustoimintaa.

 

openJotta vasu toimisi eheänä ja jatkuvana lapsen varhaiskasvatuksen arjessa, tarvitaan vuorovaikutusta. close

 

 

Aitoa vuoropuhelua osallisten kesken

Lasten ja vanhempien osallistaminen arjessa on iso vaatimus varhaiskasvatukselle. Vaatimus on iso varsinkin silloin, kun halutaan aidosti asettaa lapsen etu arvopohjan mukaisesti etusijalle. Paperille tehdyt suunnitelmat tulee oikeasti ottaa käyttöön, jotta lapsen varhaiskasvatuksen arki konkretisoituu.

Varhaiskasvatushenkilöstön, lasten ja vanhempien tulisi keksiä yhdessä ne keinot, joilla lapsi pääsee osallistumaan vasun suunnitteluun ja toteutukseen.  Tulisi pohtia yhdessä, miten varhaiskasvatuksen vuoropuhelu tulee osaksi lapsen ja vanhempien arkipäivää. Vuoropuhelu voi toteutua keskusteluina, leikkeinä, kuvina tai videoina.

On ensiarvoisen tärkeää, että vuoropuhelu on sujuva ja luonteva jatkumo varhaiskasvatuksen ja kodin välillä. Vuoropuhelu ei myöskään saisi olla aikaan eikä paikkaan sidottua.
 

 

Monimuotoiset työvälineet varhaiskasvatukseen

Kuntien varhaiskasvatuksen sivuja selaamalla saa yleistietoa siitä, miten kunta vie vasuaan eteenpäin. Sivuilta näkee myös millaiset asiat ovat tärkeitä lapsen ja vanhempien osallistamisessa. Vasu edellyttää myös varhaiskasvatuksessa pedagogista johtamista. Se tarkoittaa johtamistapaa, jossa lapsen toiminta- ja oppimisympäristö tarjoaa kaikille mahdollisuuden osallistua.

Kunnissa etsitään tällä hetkellä varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisen työvälineitä. Toivon kovasti, että työvälineillä saadaan lapsen ääni kuuluviin.

Työvälineiden pitäisi myös olla kekseliäitä, hauskoja ja lasta innostavia, jotta lapsi pääsee omin sanoin ja teoin osaksi varhaiskasvatusta. Leikki on osa varhaiskasvatusta ja sen avulla lapsen ääntä kuullaan parhaiten.

 

Vuorovaikutteinen vasu

Kehitämme parhaillaan sähköistä, vuorovaikutteista vasua. Sähköisessä vasussa on oikein käytettynä mahdollisuus lapsen äänen kuulemiseen. 

Jotta vuorovaikutteinen vasu aidosti syntyy, on meidän ylläpidettävä jatkuvaa vuoropuhelua varhaiskasvatuksen ammattilaisten, lasten ja vanhempien kanssa. Näin toimimalla vasu on aito yhteistyöväline – ei vaan lakisääteinen pakko.

 

Tutustu

Blog moderation guidelines and term of use