CGI Suomen blogi
CGI:n asiantuntija

Uuden sukupolven älykkäissä ulkoistuksissa ICT-toimittaja laitetaan bisnesvastuuseen!

Yhä useammat organisaatiot edellyttävät ICT-palveluntoimittajilta aitoa tukea liiketoimintaprosesseille. Perinteinen teknologiapalvelu ei riitä.
Käytännössä tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista näkemystä ja vastuun ottoa palvelusta. Ei riitä, että toimittaja rajaa roolinsa sovelluksen koodin ylläpitoon tai palvelinten saatavuuteen.

Loppukäyttäjän näkökulmasta on oleellisinta, että koko liiketoimintaprosessi on käytettävissä. Palveluntoimittajan on sitouduttava tavoitteen täyttämiseen.

Ensimmäiset palvelujen ulkoistuskierrokset ovat usein keskittyneet optimoimaan yksittäisten toimintojen tehokkuutta. Palasten yhteensovittaminen on jäänyt asiakkaan oman organisaation vastuulle ja operatiivisissakin tilanteissa asiakkaalla on keskeinen koordinointirooli. Saavutettavien hyötyjen rajat ovat tulleet vastaan.

Toisen ja kolmannen sukupolven ulkoistuksissa lähestymistapa on toinen. Asiakkaat hakevat toimittajasta aitoa kumppania, jonka kykenee ottamaan ja jolle uskaltaa antaa vastuun kriittisenkin liiketoimintaprosessin saatavuudesta ja laadusta.

Kustannussäästöjen lisäksi ulkoistuksilla haetaan nyt muitakin hyötyjä:

  • Koko IT-palvelutuotannon ulkoistaminen luotetulle kumppanille vapauttaa asiakkaan oman organisaation keskittymään liiketoiminnan strategian tukemiseen ja toimintamallien kehittämiseen. Sen sijaan, että omat resurssit käytetään palvelujen käytännön tuottamiseen, ne voidaan suunnata tarpeiden tunnistamiseen ja tulevien palvelujen suunnitteluun.
  • Sopimusviidakon yksinkertaistaminen vastuullisen kumppanin kanssa mahdollistaa eri palvelukomponenttien mittaamisen sijasta yhdenmukaiset palveluajat ja palvelutasosopimukset, jotka voidaan mitata koko liiketoimintaprosessille.
  • Muuttuviin liiketoimintatarpeisiin sopeutuminen pitkien ulkoistussopimusten aikana on joustavampaa kuin perinteisessä monitoimittajamallissa.
  • Kehittäminen on ketterämpää ja toiminnot voidaan harmonisoida monitoimittajaympäristössäkin.

Lista on pitkä ja avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä asiakkaalle että toimittajalle.

Mitä uuteen malliin siirtymien sitten edellyttää palvelutoimittajalta?

Luonnollisesti sillä on oltava kyky tuottaa palvelua aikaisempaa siiloajattelua laajemmin. Joko niin että sillä on

  • itsellään tarvittava osaaminen ja kapasiteetti niin infrastruktuuri- kuin sovelluspalveluihin tai vaihtoehtoisesti
  • valmiudet kolmansien osapuolten sopimushallintaan ja operatiiviseen koordinointiin.

Tämä edellyttää myös ajattelutavan – ja joskus myös organisaation – muutosta. Pitää ymmärtää aidosti asiakkaan liiketoimintaa ja sen edellyttämiä kokonaisuuksia. Yksittäisten komponenttien osaoptimointi ei riitä.

Myös pilvipalvelujen laajamittainen käyttö edellyttää kykyä tuottaa palvelua yli perinteisten raja-aitojen. Itse palvelun toteuttamiseen jää kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja, joista kuhunkin asiakkuuteen on osattava valita sopivin.

Nykyisessä haastavassa taloudellisessa ympäristössä asiakkaat odottavat toimittajilta uusia toimintatapoja. Uskon, että edellä kuvaamani palveluintegraatiomalli yleistyy nopeasti. Suuntana on yhä kiinteämpi kumppanuus asiakkaan liiketoiminnan, IT-organisaation ja palveluntoimittajan välillä.

Yhteistyön kautta IT voi nousta uuden liiketoiminnan mahdollistajaksi.

Tekstin on kirjoittanut Antti Irjala

Blog moderation guidelines and term of use