Tapio Löfman

Teollisuuden digitalisaation trendejä 2018

Teollisuus on isossa murroksessa. Tavat tuottaa ja kuluttaa asioita ovat muuttuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana radikaalisti eikä tämä kehityssuunta näytä laimenemisen merkkejä - päinvastoin. Yleisesti puhutaan jo teollisuuden neljännestä vallankumouksesta, Industry 4.0:sta, jonka myötä myös yritysten IT joutuu miettimään omaa rooliaan uudella tavalla.

Teollisuuden trendit

Kiihtyvän digitalisaation myötä teollisuutta muokkaavat rajulla otteella uudet toiminnan tavat, joita voidaan myös trendeiksi kutsua. Asiakkaidemme kanssa käymien keskusteluiden perusteella veikkaan kuluvan vuoden digitalisaation trendeiksi seuraavia asioita:

 

1. Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka saavat yhä enemmän jalansijaa

Vaikka robotiikkaa ja automatisaatiota on käytetty hyväksi jo pitkään, niiden rooli tuotannossa tulee kasvamaan. Robotiikkaa ja tekoälyä hyödynnetään erityisesti vaarallisissa kohteissa sekä ihmisille jopa mahdottomissa tehtävissä. Robottien työpanos eri aloilla aina tehtaista lääketieteeseen tulee kasvamaan ja ne tulevat toimimaan ihmisten rinnalla - jos eivät jo vuonna 2018, niin lähivuosina kuitenkin.

Robotit pystyvät tarkempaan ja nopeampaan työskentelyyn kuin ihminen ikinä. Ne eivät myöskään tee virheitä missään ympäristössä ja keskittyvät vain ja ainoastaan niille annettuun tehtävään. Tulevaisuudessa robotit tulevat olemaan yhä helpompia ohjelmoida ja käyttää, ja tässä apuna toimivat muun muassa ääni- ja kuvatunnistus.

Ohjelmistorobotiikan käyttö kasvaa kaikissa yrityksissä, ei vain teollisuudessa. Hyviä käyttökohteita löytyy tukiprosessien tehostamisesta myyntiin ja markkinointiin.

 

2. Offshoringin käyttö muuttuu

Globalisaation myötä on yritysten arkipäivää ollut toimintojen siirtäminen kehittyviin maihin, joissa kustannukset ovat matalammat kuin kotimaassa. Esimerkiksi it-alalla yleistä on ollut toimintojen ulkoistaminen Intiaan.

Kasvava trendi on offshoringin kääntyminen nearshoringiksi: yritykset suosivat maantieteellisesti läheisempiä maita, eli esim. eurooppalaiset yritykset pysyvät Euroopassa. Kun maantieteellinen etäisyys on pienempi, on tiedonkulku muun muassa pienen aikaeron takia sujuvampaa ja kulttuurierot pienemmät kuin maissa, jotka sijaitsevat eri mantereilla.

Nearshoringin lisäksi toimintojen palauttaminen takaisin kotimaahan yleistyy. Pitkien välimatkojen sekä aika- ja kulttuurierojen takia toiminnan ketteryys ja viestintä kärsivät, mikä johtaa siihen, että työn tehokkuus heikkenee. Ei kannata teettää työtä kauempana halvemmalla, jos sen voi teettää lähellä nopeammin ja sujuvammin. Hurjaa vauhtia kiihtyvä automaatio ja robotiikka osaltaan edesauttavat tätä kehitystä.

 

3. Älykäs päätöksenteko osaksi liiketoimintaa

Erilaiset pilvipalvelut ja esineiden internet (IoT) tuottavat suunnattomat määrät dataa, jonka avulla liiketoiminta saa arvokasta tietoa juuri oikeaan aikaan. Data voi olla mittaustietoa, tilastoja, analytiikkaa, palautetta - ja paljon muuta. Haasteena on käyttää tarvittava tieto hyväksi ja erottaa olennainen informaatio epäolennaisesta.

Parhaimmillaan pilvipalvelut ja IoT varmistavat tekniikan toimivuuden ja parantavat samalla asiakaskokemusta ja -palvelua. Tieto hajonneesta tai piakkoin huoltoa kaipaavasta koneesta kiirii perille ennen kuin sitä käyttävä ihminen edes ehtii huomata vikaa.

Älytuotteet tulevat muuttamaan teollisuutta radikaalisti: ennakoivat palvelut vähentävät asiakkaiden yhteydenottoja ja reklamaatiota ja etähuoltomahdollisuudet laskevat kustannuksia merkittävästi. Teollisuusyrityksille syntyy myös kyky luoda uudenlaisia palveluita ja liiketoimintamalleja.

Käytännössä suomalaiset yritykset ovat jo pitkällä älykkäässä päätöksenteossa ja asiakkaat ovat valmiiksi hyvin valveutuneita. Me voimme kuitenkin tarjota työkaluja tiedonkeruun monistamiseen ja tuotteistamiseen.

 

4. Virtuaaliset ympäristöt ja 3D-tulostus

Tuotteiden testaaminen virtuaalisissa ympäristöissä nopeuttaa valmistusprosessia ja laskee kustannuksia. Samalla varmistetaan, että tehdään sitä, mitä on tarkoituskin. Teollisuudessa puhutaan usein Digital Twin -konseptista. Digitaalinen kaksonen eli Digital Twin on esim. prosessin, tuotteen tai palvelun tarkka digitaalinen kopio. Tuote voi siis olla hyvin varhaisessa vaiheessa esimerkiksi 3D-mallina tietokoneen näytöllä.

Myös lisätty todellisuus AR-laseineen tulee olemaan osa tuotesuunnittelua. Sen merkitys esimerkiksi globaalien tiimien yhdistäjänä on suunnaton: parhaimmillaan kaikki tiimin jäsenet ympäri maailmaa voivat samanaikaisesti ratkoa samaa ongelmaa.

Virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden lisäksi 3D-tulostus mahdollistaa ekologisen ja aikaa säästävän tavan valmistaa tuotteita. 3D:n avulla voidaan nopeasti valmistaa vaikkapa tuotteen prototyyppi ilman monia vaiheita. Sen mahdollisuudet massatuotannolle ovat valtavat - 3D koskettaa lähes kaikkia konkreettisia aloja leluista lääketieteellisiin välineisiin.

Virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen käytännössä on vielä lapsenkengissä. Virtuaalitestauksen ja AR-lasien mahdollisuuksista puhutaan paljon, mutta käytännön bisnescasejä ei ole ainakaan julkisesti juuri esitelty ja AR-lasien käyttö teollisuusyrityksissä on vielä lähinnä demoasteella.

 

5. Uudet teknologiat vaativat uudet toimintatavat

Digitalisaatio ja globalisaatio merkitsee yhä enemmän muutoksia nykyisiin toimintatapoihin. Älykkäiden laitteiden huolto ja ylläpito vaativat resursseja. On vaatimuksia datan turvaamiselle ja erilaisille toimintaprosesseille. Oma haasteensa on olemassa olevien, usein sekavienkin ERPien setviminen selkeäksi toiminnanohjauskokonaisuudeksi.

Pelkkä teknologioiden käyttöönotto ei kuitenkaan riitä. Jotta niistä saadaan maksimaalinen hyöty, tulee miettiä monia asioita: Mitä tehdään valtavalla määrällä dataa? Miten houkutellaan palvelukseen oikeat, osaavat ihmiset, jotka osaavat rakentaa uusia järjestelmiä? Mistä löydetään ne kumppanuudet, jotka tukevat liiketoimintaa eivätkä kilpaile keskenään vaikkapa samassa ekosysteemissä?

Oma huolenaiheensa on myös se, miten paljon robotiikka ja tekoäly tulevat viemään töitä ihmisiltä. Toisaalta ne synnyttävät uutta työtä, koska ihmistyövoimaa tarvitaan ohjelmointiin, valvomiseen ja huoltoon. Yksikään robotti tai tekoäly ei myöskään synny ilman ihmisen apua, joten tällän saralla on runsaasti tehtävää myös ihmisaivoille.

Tulevaisuuden johtajien tulee rohkeasti ottaa käyttöön uusia teknologioita, joiden avulla voidaan päästä kiinni dataan, analysoida sitä ja tehdä asioita kustannustehokkaammin. Erilaiset alustat ja softat antavat liiketoimintaan lisäbuustia, jota ilman yksikään yritys ei pärjää globaalissa kilpailussa.

 

Lue lisää

 


Miten huomaamattomaan toiminnanohjaukseen päästään? Lataa alta eKirja ja lue, miten voit ennakoida, mihin suuntaan järjestelmiä tulisi kehittää, jotta yrityksesi kilpailukyky on turvattu tulevaisuudessa.

Lataa ekirja: Määrääkö muutos vai sen johtaja?

Blog moderation guidelines and term of use