Elina Jyväsjärvi

Soten digiloikka – vauhditon pituushyppy?

IT-ratkaisujen käyttöönotto ei ole ollut enää aikoihin pelkkä IT-projekti tai ohjelmistokehitysprojekti. Se on toiminnan kehittämisen hanke. Digitaalinen organisaatio ei synny taikaiskusta.

Kauan sitten IT-järjestelmiä otettiin käyttöön pelkkinä järjestelmän käyttöönottoprojekteina. Uuden järjestelmän piti tuoda lyhyen oppimiskäyränotkahduksen jälkeen tavoiteltu muutos – eli joukko merkittäviä hyötyjä. Kun paljon puhuttu toiminnan muutos unohtui ja järjestelmää ’alettiin vain käyttää’, huomattiin, että tulikin pelkkiä IT-kustannuksia.

Nykyään kukaan ei enää ota käyttöön IT-ratkaisuja yllä kuvatulla mentaliteetilla. Eihän?

Nyt jokainen organisaatio toimialasta riippumatta on muuttumassa IT:n avulla digitaaliseksi organisaatioksi. Liiketoiminta muuttuu digitaaliseksi – varsinkin palveluliiketoiminta.

Palvelut löydetään, tilataan, käytetään ja asiakkuudet jälkihoidetaan yhä enemmän digitaalisessa palvelukanavassa. Myös fyysisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta on pitkälti muuttunut palveluliiketoiminnaksi.

 

openPalveluekosysteemien bisnes ei pyöri ruutuvihkoilla vaan alustoilla.close

 

Kun ennen ostettiin auto, jotta päästiin paikasta A paikkaan B, nyt maksetaan parisataa euroa per kuukausi siitä, että taitetaan sama matka jollain palvelupakettiin kuuluvalla menopelillä. Palveluekosysteemien bisnes ei pyöri ruutuvihkoilla vaan alustoilla.

Jos ei ole alustatalouteen suoraan rynnistävä ’airbnb -toimija’, on otettava kuuluisa digiloikka, jotta pystyy muuntautumaan digitaaliseksi organisaatioksi. 

Sote-toimialalla useimmat sote-palveluja tuottavat organisaatiot – niin julkiset kuin yksityisetkin – ovat pitkälti tässä tilanteessa: loikkaa tarvitaan hieman erilaisin painotuksin palvelun maksajasta riippuen, mutta välttämättömäksi se on todettu sekä julkisen että yksityisen puolen tavoitteiden saavuttamisessa.
Digitalisaatiota pidetään tavoitteiden mahdollistajana, olipa kyseessä kolmen miljardin sotekulusäästö tai koukuttava asiakaskokemus kivijalka- ja digikohtaamispisteiden virtaviivaisena asiakasmatkana.

On havahduttu siihen, että entinen kahtiajako julkisen ja yksityisen ambitioissa ei soten lähestyessä ja kuluttajistumisen myötä olekaan enää tätä päivää. Varsinkin julkinen sektori tarvitsee todellista ihmeloikkaa, jos soten sitku-ilmiöiden (sote-uudistus, Apotti, UNA …) –empiminen jatkuu ja IT-panostuksia lykätään.

Pienemmät askeleet ovat loikkaa realistisempi vaihtoehto useimmille toimijoille. Ja kannattaa aloittaa low-hanging-fruits –kohteista eli niistä, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt tai ainakin nopeampi kuin milloin ’sitku ’ tapahtuu. Tai sellaisista, joiden käyttö on riippumaton esimerkiksi taustajärjestelmän vaihdosta.

 

openPienemmät askeleet ovat digiloikkaa realistisempi vaihtoehto useimmille toimijoille.close

 

Ensimmäisten askellusten ratkaisuja loikan eli digitaalisen transformaation osa-alueilla ovat esimerkiksi:

 

1. Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen

Palvelumuotoilu on tuonut uutta potkua tuttuihin ’asiakas keskiössä’, ’so- ja te –integraatioon’ ja ’saumattomat hoitoketjut’ -teemoihin . Asiakasmatka (customer journey), asiakaskokemus (customer experience, CX) ja näitä tukeva asiakkuudenhallinta (CRM, CEM) on tunnistettu myös sotessa kuluttajistuneen kansalaisen osallistamisen ja vaikuttavuuden lähtökohdiksi. Näin kullekin asiakassegmentille löytyvät parhaat palvelukanavat ja syntyy vaikuttavuutta ja/tai kannattavaa palveluliiketoimintaa.

On syntynyt myös kokonaan uudenlaisia palveluja, joita vain digikanava mahdollistaa. Pistemäisten appien sijaan ammattilainen kytketään prosessiin tiiviisti mutta vain tarvittaessa.

Älyn avulla on myös mahdollista välttää viisaasti. Ammattilaiselle löytyy tähän moderneja työvälineitä, jotka erinomaistavat henkilöstökokemuksen (employee experience, EX). Juuri se on ollut sote-toimialalla perinteisesti haastavaa!

Muutosta tukevia IT-ratkaisuja ovat esimerkiksi:

  • Itsepalvelu – kioskit tai mobiiliratkaisut itseilmoittautumiseen
  • Virtuaalinen vastaanotto – työterveyshoitajan vastaanotto, ammattilainen tavattavissa ajanvarauksella tai ilman.
  • Omahyvinvointi ja omamittarointi –työkykyä tukeva liikunta-, ravitsemus-, stressinhallinta sovellus ja analytiikka yhdistettynä työterveyshuollon muihin palveluihin.
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) – omahyvinvointi ja -mittarointi yhdistettynä kunnan liikunta- ja vapaa-ajanpalveluihin.
  • Omahoito ja -mittarointi – oirearviot ja itsehoito-ohjeet/hoitoon hakeutumisohjeet, hoidon seurantaan liittyvä omamittarointi .
  • Mobiili työpaikkaselvitys – liikkuvaan käyttökontekstiin soveltuva app
  • Kotona pärjäämistä tukevat ratkaisut – KODA-alusta
  • Omaisviestintäratkaisut 

 

2. Ennaltaehkäisy eli miten kansalaisesta ei koskaan tule potilas

Ennakoiva analytiikka on tuonut työkalupakkia datan perusteella tehtäviin ’mitä tapahtuu seuraavaksi’ -päättelyihin.

Myös asiakassegmentoinnissa sote-toimialalla pystytään käyttämään perinteistä (ikä, sukupuoli…) monimuotoisempaa muuttujajoukkoa, jotta palvelut voidaan kohdistaa vaikuttavuudeltaan osuvasti ja näin estää siirtymät ’heavy-user’ -asiakassegmenttiin. Ennaltaehkäisyssä ovat isossa roolissa kohdassa 1 kuvatut asiakkaan itsensä osallistamisen mahdollistavat ratkaisut.

Ennakoivaa analytiikkaa on hyödynnetty hyvin tuloksin esimerkiksi:

  • työkykyriskien indikointiin 
  • potilasturvallisuusriskien indikointiin

 

3. Laadun johtamisen mahdollistavat kehittyneet raportointi- ja analytiikkaratkaisut

Oman erityisen alueensa tuo sote-uudistuksen vaatima maakunnan sopimusvalvonta, joka estää pelätyn sote-tuottajien kermankuorinnan eli yli- ja alihoidon.

Ratkaisuna maksajan (valtion, maakunnan) näkökulman sopimusvalvontaan ja sote-tuottajan laadun omavalvontaan on esimerkiksi:

  • hoidon laadun ja väärinkäytösten (fraud-waste-abuse) indikoinnin analytiikka ja koneoppimisratkaisut 

 

4. Verkottuva palvelutuotanto

Vain harvoin on mahdollista tai realistista, että palvelutuotantoon osallistuvat tahot käyttäisivät yhtä ja samaa järjestelmää. Yhden järjestelmän sijaan yhteen toimivat järjestelmät ovat usein paras lähtökohta.

Palveluekosysteemi tarvitsee toimiakseen siis vähintään integraatiot toteuttavan alustan. Alusta tarjoaa usein myös muita palveluja ekosysteemitoimijoiden käyttöön:

Alustaa hyödynnetään mm. kotona pärjäämisen palveluekosysteemien kehittämisessä KODA- ja Kotidigi –tyyppisissä alustoissa, joissa alustan palveluita tuottavat useat ekosysteemiin kuuluvat toimijat.

Malli digiloikkaan


Digitaaliseksi organisaatioksi muuntuminen tai alustatalouden muuttaminen omaksi liiketoiminnaksi perustuu siis IT:n käyttöönottoon osana (liike)toiminnan kehittämistä.

Digitalisaation ensimmäiset askeleet eivät vaadi sitä, että maailma, sote tai edes perusjärjestelmä olisi valmis. Jos et halua yrittää loikkaa vauhdittomana pituushyppynä, voit edetä edellä kuvatuilla ratkaisuilla välittömästi.

Kirjoittaja toimii hyvinvointitoimialan ratkaisuista ja yksityisen sektorin asiakkuuksista vastaavana johtajana CGI:llä. Elinan tavoitat osoitteesta elina.jyvasjarvi@cgi.com.

Tutustu myös

Blog moderation guidelines and term of use