CGI Suomen blogi
Virpi Rowe

Rohkeasti ketterämmäksi, julkinen sektori

Ketterät menetelmät – kuten Scrum ja Kanban – ovat tuttuja ja melko laajalti käytössäkin liiketoiminnan kehittämisessä yksityisellä sektorilla. Julkisellakin sektorilla on pioneerinsa, mutta siellä tulisi vielä laajemmin ja rohkeammin lähteä mukaan sujuvoittamaan eli ketteröittämään toimintaa ja sen kehittämistä.

Hyödyt ketterien menetelmien käyttöönotosta ovat julkisella sektorilla samoja kuin yksityiselläkin: asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeisiin voidaan vastata nopeammin, oikea-aikaisemmin ja paremmalla laadulla.

Olemme toteuttaneet hankkeita ketterien menetelmien avulla jo kymmenkunta vuotta myös julkisen sektorin asiakkaidemme kanssa. Olemme tuottaneet ketterillä menetelmillä esimerkiksi järjestelmien kehitystyötä alusta loppuun: suunnittelun, kehittämisen, testauksen ja tuotantoon viemisen. Tällöin asiakas on ottanut ketterän mallin mukaisen tuoteomistajan (Product Owner, PO) roolin sisällön ohjauksessa.

PO on yksi ketterän Scrum-menetelmän keskeisimmistä rooleista, ja kun asiakas ymmärtää siihen liittyvät vastuut ja tehtävät, mahdollisuudet onnistua ovat hyvät. Toimittajan taas on otettava vastuu kehittämisestä ja kasvatettava monitaitoinen ja itseohjautuva tiimi. Onnistuminen vaatii yhteistyötä ja luottamusta. Hyvä toimittaja opettaa ensin asiakkaansa tunnistamaan, mikä on järkevää ketteröittää ja rohkaisee sitten kokeilemaan oikeaa toimintatapaa.

Rohkeasti ketteräksi, julkinen sektori

Inkrementaalinen vesiputous voi olla välivaihe aitoon ketteryyteen

Usein ketteryyttä kangistetaan sopimuksilla, joissa saatetaan lyödä tiukasti lukkoon hankkeen sisältö, aikataulu ja hinta – mutta samaan aikaan valitaan toimitusmalliksi Scrum. Tällaista kehittämisen mallia voisi kutsua ”inkrementaaliseksi vesiputoukseksi”. Luottamus toimittajaan puuttuu, ja aitoon ketteryyteen on tästä vielä matkaa. Toisaalta inkrementaalinen vesiputous voi olla myös ensiaskel ketteryyteen. Kun läpinäkyvyys paranee, ymmärrys ketteryydestä ja sen hyödyistä lisääntyy.

Moni iso julkinen hanke on ajautunut umpikujaan, kun matkan varrella muuttuneet tarpeet ovat johtaneet jatkuvaan muutoshallinnan kierteeseen ja hankkeen uudelleensuunnitteluun. Toki vielä pahempaa on jatkaa koodaamista laput silmillä ja todeta lopuksi, että ”tällainenko tästä tuli”.

Mammuttihankkeet ovat asiakkaalle riski, sillä on vaikeaa ennustaa millaisia tuotteita tai palveluita asiakkaamme haluavat käyttöönsä muutaman kuukauden päästä, saati kahden vuoden kuluttua. Entä jos mammutin koodaisikin pala kerrallaan, inkrementaalisesti? Ei lukittaisi sisältöä kokonaan heti hankkeen alussa, vaan pyrittäisiin saamaan aikaan nopeat palautesyklit ja mahdollisuus muuttaa tai tarkentaa suuntaa sitä mukaa kuin oppiminen kasvaa.

Muutos lähtee johdosta

Mitä sitten voidaan tehdä, jotta ketteriä menetelmiä osataan ja uskalletaan ottaa julkisellakin sektorilla laajemmin käyttöön?

Johdon täytyy ymmärtää ketterän kehittämisen taustalla olevat, Lean-johtamisfilosofiastakin tutut ketterät arvot ja periaatteet. Jotta tekijätasolla voidaan toimia aidosti ketterien menetelmien mukaisesti ja saada tuloksia aikaan, tulee johdon osata johtaa ketterästi toimivaa organisaatiota.

Julkisen sektorin päättäjät: lähtekää rohkeasti tutustumaan ketterän kehittämisen maailmaan ja palvelevan johtajuuden oppeihin. Tulevaisuus on ketterä!

Kirjoittaja on CGI:n johtava ketterien menetelmien asiantuntija Suomessa. Virpin tavoitat osoitteesta virpi.rowe@cgi.com.

 


  

Tutustu myös

Blog moderation guidelines and term of use