Resepti tehokkaaseen ruokatuotannon ohjaukseen

Kouluruoka. Kaikilla meillä on siitä mielipide. Maksuton kouluruoka on joka tapauksessa suomalainen ihme, josta on syytä olla ylpeä. Hyvää sen olla pitää, ja kaiken lisäksi terveellistä, turvallista ja tehokkaasti tuotettua. Onko kyseessä mahdoton yhtälö?

Ruokaan liittyy vahvoja tunteita. Niinpä myös kouluruokailu ja ikäihmisten ruokapalvelut ovat toistuvasti otsikoissa. Ruoka ei maistu, vähintään näyttää kummalliselta, on ehtinyt jäähtyä matkalla tai maksaa liikaa. Tai ainakin voin pitäisi olla voita.

Suomessa on 313 kuntaa ja kaupunkia, joista lähes jokainen tarjoaa asukkailleen ruokapalveluita. Julkisen palvelun tuottama ruoka on suurimmaksi osaksi joukkoruokailua. Sitä tarjoavia koskee tiukka lainsäädäntö, joka määrittää esimerkiksi ruuan ravitsemuksellisen laadun ja sen, miten allergeenit pitää ilmoittaa.

Ilman mediakohujen aiheuttamaa painettakin ruokapalvelulta edellytetään esimerkiksi tuoteselosteiden ilmoittamista allergeenein korostettuna ja päivittäistä omavalvontaa mittauksineen ja raportteineen. Kaikkea tätä tietoa tulee pitää ajan tasalla, seurata ja verrata. Selvää on, että tämä kaikki pitää tehdä kustannustehokkaasti.

Häsläyksestä ruokaketjun hallintaan

Miten tarvittavat tiedot saadaan asiakkaiden saataville ja varmistettua, että ruoka on turvallista ja maittavaa? Vielä kun julkisen puolen säästöruuvi kiristyy kiristymistään samalla kun asiakkaiden tarpeet kasvavat ja valinnanmahdollisuudet lisääntyvät.

Uskon tämän onnistuvan paitsi keskittämällä ruokatuotantoa ja suunnittelua, myös keskittämällä tiedonhallintaa. Tuoteselosteet saa järjestelmiin tuotetietopankista, tuotemerkkien kustannukset toimittajilta ja nämä voidaan tulostaa järjestelmistä tai siirtää verkossa asiakkaan ulottuville.

Kansalaiset koululaisista senioreihin saavat jatkossakin terveellistä ja turvallista ruokaa – tai ainakaan se ei jää kiinni ruokatiedon hallinnasta ja toiminnanohjauksesta.

Suuri osa ruokapalvelutuottajista ylläpitää kuitenkin omaa it-ympäristöään saadakseen tuotannonohjauksensa toimimaan. Aika kuluu tietojen ylläpidon sijasta järjestelmäpäivityksiin, virhetilanteiden selvittelyyn ja käyttäjätunnusten hallintaan sen sijaan, että tuottaja ottaisi järjestelmästä kaikki tehot irti itse ruokatuotannon toteuttamiseen.

Miksi ylläpitää palvelinympäristöä, vaikka se ei kuulu omaan toimialaan? Miksi tuhlata vähiä resursseja sellaiseen, joka voidaan ulkoistaa asiantuntijoille? Kaikkea ei tarvitse eikä kannata tehdä itse.

Me olemme saaneet jo useamman vuoden aikana hyviä tuloksia alueellisilla Aromi-ratkaisuilla eri puolilla Suomea. Kun Aromi-tietokanta on yhteinen esimerkiksi saman hankintarenkaan asiakkaille, tietoja tarvitsee ylläpitää vain kertaalleen siitä riippumatta, kuinka monta toimipistettä tietoja käyttää.

Kansalaiset koululaisista senioreihin saavat jatkossakin terveellistä ja turvallista ruokaa – tai ainakaan se ei jää kiinni ruokatiedon hallinnasta ja toiminnanohjauksesta. Uudessa Aromi palveluna -mallissa me CGI:llä otamme vastuun paitsi teknisen ympäristön myös järjestelmän sisältävien tietojen ylläpidosta.

Ripaus suunnittelua, lusikallinen keskittymistä omaan osaamiseen ja pari mittaa jo hyväksi havaittuja ratkaisuja, niin siitä hyvä soppa syntyy.

Haluatko olla asekeleen edellä tuottamassa tulevaisuuden ruokapalvelua? Tutustu ilmaiseen oppaaseemme, joka johdattaa sinut digitaalisten ruokapalveluiden maailmaan!

Kirjoittaja on ammattikeittiöiden tuotannonohjaukseen kehitetyn Aromi-järjestelmän asiantuntija ja pitkän linjan partiolainen, jolla on kokemusta mm. leirimuonituksesta. Saanan tavoitat osoitteesta saana.koskinen@cgi.com.

Tutustu myös:

• Lue juttu CGI:n ja Satokausikalenterin yhteistyöstä
• Tutkimusprojekti Aalto-yliopiston kanssa suurkeittiöiden ruokahävikin pienentämiseksi

Lataa Ruokapalvelupäällikön opas: Näin johdat ruokapalvelua tehokkaasti tiedon pohjalta. Ota selvää, miten Aromi vastaa ruokapalvelutoimialan tulevaisuuden haasteisiin.