Antti Mansikka

Pullarusinakuntia ja alueiden tasa-arvoistumista

Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2016 Tulonjakotilaston. Paikkatiedon asiantuntijana en voinut vastustaa kiusausta, vaan oli pakko laittaa kartalle muutama mielenkiintoinen tunnusluku. Kartta on nähtävissä täällä.


Tulot tulonsaajaryhmittäin

Kuntien asukkaiden tulorakennetta voidaan verrata tulokymmenysluokittelun avulla. Henkilöt järjestetään tulojensa mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa tulokymmenyksessä on siten 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen tulokymmenykseen kuuluu pienituloisin kymmenes ja viimeiseen suurituloisin.

Kun kuntia verrataan tulojen jakautumisen perusteella, nähdään miten Suomi jakautuu erilaisiin vyöhykkeisiin akselilla Suurituloiset – Keskituloiset – Pienituloiset:

  • Selkeästi suurituloisesti painottuvia alueita ovat pääkaupunkiseutu ja sen kehyskunnat, Turun seutu (p.l. Turku!), ja Ahvenanmaa. Tampereen ja Jyväskylän kyljessä voidaan havaita pieniä hyvätuloisten kuntia. 
  • Oma ryhmänsä on kunnat, joissa tulot painottuvat korkemman keskituloluokan väestönosiin. Ei olla erityisen rikkaita mutta ei köyhiäkään. Nämä kunnat ovat tyypillisesti pieniä ja sijaitsevat suurten kaupunkiseutujen liepeillä Etelä-Suomessa, lisäksi Pohjanmaalta löytyy oma Vaasa-Kokkola –akseli. 
  • Pienituloisesti painottuvien kuntien joukosta löytyy niin suuria kaupunkeja kuin syvän maaseudun pikkukuntiakin. Sinänsä vauraiden ja suurten kaupunkiseutujen keskukset, Turku ja Tampere, ovat tulorakenteeltaan painottuneet pientuloisten ryhmään, päinvastoin kuin vauraat pienet naapurikuntansa. 
  • Keskisuuret perinteiset teollisuuspaikkakunnat, kuten Pori, Kotka tai Lappeenranta, ovat talouden rakennemuuteksen jäljiltä edelleen takamatkalla tuloilla mitattuna. 
  • Pienituloisuus on voimakkainta syvän maaseudun pienisssä kunnissa, jotka sijaitsevat pääasiasassa vyöhykkeenä Pohjois-Karjalasta, Koillismaan kautta Suomenselkää pitkin pohjoiseen Satakuntaan. 

 

Pitkittynyt pienituloisuus

Tilaston mukaan pienituloista on se, kun henkilön rahatulot ovat alle 60 prosenttia kaikkien kotilaouksien rahatulojen mediaanituloista. Pienituloisuus on pitkittynyttä, kun henkilö on kuulunut pienituloisiin talouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen viime vuoden aikana.

Pitkittynyt pienituloisuus lisääntyi Suomessa 2000-luvun nousukauden ajan, vuoden 2008-2009 taloustaantumaan. Vuonna 2009 henkilöistä 9,1% kuului tähän pienituloisten luokkaan. Tämän vaiheen jälkeen on pitkittyneesti pienituloisten osuus vähentynyt maassamme tasaisesti. Kartalla näkee miten tuo myönteinen kehitys on ollut vahvinta pienituloisimmissa kunnissa. Pienituloisuudella mitattuna väestön köyhyys on vähentynyt ja kuntien väliset erot ovat pienentyneet nyt seitsemän vuotta peräjälkeen.

Karttaa katsomalla ja kuntatietoja klikkaamalla voi nähdä miten tulojen jakautuminen muodostaa erilaisia taloudellisen tasa-arvoisuuden vyöhykkeitä, ja miten pienituloisuus on kehittynyt eri puolilla Suomea. Sinisillä alueilla asiat ovat keskimäärin paremmin, esimerkiksi köyhyys pienenee nopeammin kuin maassa keskimäärin. Punaisilla alueilla taas asiat ovat toisella tolalla.

Tässä taas yksi esimerkki, jolla julkisen toimijan avointa dataa voidaan visualisoida mielenkiintoisella ja havainnollistavalla tavalla. Erilaiset tilastot kiinnostavat meitä kaikkia kansalaisina, mutta niiden avulla on mahdollista tuottaa arvokasta ymmärrystä myös yrityksille ja päätöksentekijöille. Tutustumalla oppaaseemme Kuusi tapaa hyödyntää paikkatietoa pääset alkuun.


Lähde:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.3.2018].

 

Tutustu myös

Blog moderation guidelines and term of use