CGI Suomen blogi
CGI:n asiantuntija

Palloja kartalle vai liiketoimintahyötyä paikkatiedosta?

Edelleen, harmillisen usein, törmään paikkatietoasiantuntijana sovelluksiin, joissa karttapalvelujen kehittäminen on jäänyt alkeelliselle ”palloja kartalle” -tasolle. Siitäkin huolimatta, että pienellä datan rikastamisella ja analyysillä niistä voitaisiin saada irti paljon merkittävämpiä hyötyjä – liiketoiminnalle tai kansalaisille.

Avoin data kuulostaa varmasti monen korvaan vain yhdeltä trendisanalta pilvipalveluiden, esineiden internetin ja nyhtökauran joukossa. Paikkatietoala kuitenkin on kuitenkin hyötynyt avoimesta datasta valtavasti.

Avointa dataa on tarjolla valtavasti

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on avattu lähes kaikki paikkatietoaineistot. Näiden joukossa on esimerkiksi uskomaton määrä sijaintietoa sisältävää tilastodataa, Digiroad eli Suomen tiestö ja merkittävimpänä kaikki Suomen maastokohteet sisältävä maastotietokanta. Globaaleista aineistoista käytettävissä on mm. OpenStreetMap, eli ns. karttojen Wikipedia, jota hyödyntäviä sovelluksia ja palveluita nousee kuin sieniä sateella.

Valtavan datamäärän äärellä pieni paikkatietoihminen ilmeisesti hämmentyy ja päätyy piirtämään vain palloja kartalle, vaikka potentiaalia olisi niin paljon parempaan.

Missä liiketoimintahyöty?

Asian ydin on datan ymmärtäminen, käsittely ja yhdistäminen. Miten ja mihin tätä kaikkea dataa voisi yhdistää? Millaisia uusia näkemyksiä tästä datasta voisi saada?

 

openValtavan datamäärän äärellä pieni paikkatietoihminen ilmeisesti hämmentyy ja päätyy piirtämään vain palloja kartalle, vaikka potentiaalia olisi niin paljon parempaan.close

 

Otetaan esimerkiksi vajaassa työpäivässä rakentamani yksinkertainen karttapalvelu, joka löytyy osoitteesta http://columbo.navici.cloud/ (alla muutama kuvankaappaus).

Palloja kartalla vai liiketoimintahyötyä paikkatiedosta?

Kartalla on 5,5 miljoonaa palloa eli saman verran kuin Suomessa on asukkaita. Kartalla on yhdistetty Tilastokeskuksen Paavo-postinumeroaineiston väestödataa postinumeroalueittain. Jokaiselta postinumeroalueelta on haettu tietokannasta alueen sisään osuvat rakennukset, joiden sisään on puolestaan asetettu alueen asukasmäärää vastaava määrä pisteitä.

Karttaintoilijaa miellyttää visuaalisen ilmeen muuttuminen eri mittakaavatasoilla, vaikka data pysyy periaatteessa samana. Lähimmällä tasolla kartta näyttää vain pisteiltä kartalla. Koko kaupungin mittakaavaa tarkasteltaessa pisteet näyttävät rakennusten pohjilta. Ylimmällä, koko maan kattavalla tasolla pisteet nostavat esiin uudenlaisen näkökulman koko maan yhdyskuntarakenteeseen.

Vaikka minäkin toin vain palloja kartalle, asian pihvi piilee kolmessa seikassa:

  • Kokeilemalla uusia visualisoinnin keinoja voidaan valtavista aineistoista luoda nopeasti havainnoitavia ja ymmärrettäviä tietopaketteja. Siitähän kartografiassa lopulta on kyse.
  • Esimerkkini näyttää aineistojen yhdistämisen merkityksen. Yhdistäminen mahdollistaa sellaisten analyysien tekemisen, joka ei onnistuisi vain yhteen lähteeseen nojaten. Tulos on selkeästi enemmän kuin osiensa summa.
  • Vaikka yleinen hehkutus kohdistuu avoimeen dataan, myös yrityksillä on valtavia datavarantoja, joilla on sijainnillinen ulottuvuus, esimerkiksi asiakkaistaan ja omasta toiminnastaan. 

Erityisesti viimeksi mainittujen, yritysten omien datavarantojen täysimittainen hyödyntäminen, louhiminen ja rikastaminen avoimilla aineistoilla avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia.

 

openMillaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen omien datavarantojenne yhdistely avoimen datan kanssa voi avata?close

 

Istutko tietämättäsi kultakimpaleen päällä?

Olennainen kysymys onkin nyt se, onko esimerkiksi teidän yrityksessänne tunnistettu se laajuus, millaisen datavarannon päällä toimitte? Tai millaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen omien datavarantojenne yhdistely avoimen datan kanssa voi avata?

Jos nämä kysymykset herättivät kiinnostuksesi ja kaipaat apua tilanteenne analysointiin tai datavarantojenne parempaan hyödyntämiseen, olethan yhteydessä minuun.

Blog moderation guidelines and term of use