Antti Mansikka

Paikkatiedon monet mahdollisuudet - Autokannan erot Suomessa alueittain

Oletko huomannut sijaintitietoa hyödyntävän trendin, joka on yleistynyt erityisesti eri medioiden muuttuessa sähköisiksi palveluiksi? Tarkoitan erilaisia karttoja, eli sijaintitiedon visualisointeja.

Sijaintitietoa hyväksi käyttäen syntyy melko helposti lukijaa kiinnostavaa sisältöä. Lukijoita kiinnostaa esimerkiksi, ovatko omat tulot paremmat vai huonommat kuin naapurin tai millaisia autoja muut alueella liikkuvat omistavat. Aineistojen lähteet ovat avoimia, esimerkiksi julkisen toimijan julkaisemia rajapintoja, ja niiden käsittely luonnistuu sijaintidatan tuntevalta kätevästi.

Kevyemmillä avoimen datan analyyseillä on myös paikkansa ja erityisen hienoa on, että avointa dataa on nykyään paljon tarjolla erilaisiin käyttötarkoituksiin. Paikkatiedon asiantuntijana sitä kuitenkin törmäisi mielellään useammin analyyseihin ja karttoihin, joissa aineiston koko potentiaali on saatu käyttöön.

 


Autokannan erot Suomessa alueittain – vanha vai uusi, pieni vai iso kone?

Otetaan esimerkiksi Trafin julkaisema data Suomessa kirjoilla olevista ajoneuvoista. Kevyemmälläkin analyysillä ja visualisoinnilla datasta saadaan tietoa siitä, miten esimerkiksi tietyn brändin ajoneuvot ovat Suomen kartalle sijoittuneet. Jotta data saadaan paremmin käyttöön esimerkiksi päätöksenteon tueksi, vaatii se hiukan syvempää analyysiä.

Julkaistun datan mahdollisuuksia tutkiaksemme teimme oman kartan.

Kartalta vilkaistuna Etelä-Helsingin kolme suosituinta vuosimallia viime vuonna olivat 2016 BMW, 2015 BMW ja 2016 Volkswagen. Autoista kerrotaan mallin ja merkin lisäksi teho, matkamittarilukema, päästöt, iskutilavuus, auton paino ja pituus, ikä sekä polttoaine.

Näistä ominaisuuksista puristettiin alueiden keskeisimpiä piirteitä kuvaavia yhdistelmämuuttujia, joiden avulla voidaan verrata alueiden välisiä eroja monella muuttujalla samanaikaisesti. Menetelmänä käytettiin n.s. pääkomponenttianalyysia.

Muuttujista syntyi kaksi merkittävää yhdistelmämuuttujaa, jotka kuvaavat alueiden välisiä eroja:

  1. "vanhat ja paljon ajetut vs. uudet ja vähän ajetut" (Kainuu vs. Uusimaa) ja 
  2. "pienet vanhat bensakoneet vs. suuret tehokkaat uudehkot dieselit" (Etelä-Karjala vs. Pohjanmaa).

 


Millä ajetaan ja missä ajetaan?

Yleisen maantieteellisen lain mukaan lähekkäin olevat kohteet pyrkivät muistuttamaan toisiaan enemmän kuin kaukana toisistaan sijaitsevat. Tämä pitää paikkansa kun vertaa autokantaa alueittain. Nähdään että autokannan rakenne vaihtuu vyöhykemäisesti kun siirrytään Suomessa yhdeltä puolelta toiselle. Vierekkäisten alueiden autokanta voi muistuttaa toisiaan hyvinkin paljon, ja vastaavasti toisella puolella valtakuntaa oleva alue poikkeaa autokannalla verrattuna vahvasti. Pääkaupunkiseudulla ajetaan suhteellisen uusilla ja tehokkailla autolla, jossa ylikorostuvat sellaiset automerkit kuin Audi, Volkswagen sekä harvinaisemmat merkit. Nämä eteläiset piirteet heikkenevät pohjoiseen, ja varsinkin koilliseen siirryttäessä, kunnes Pohjois-Karjalan ja Kainuun seuduilla automaisema on muuttunut voimakkaasti Toyota-valtaiseksi ja vanhemmaksi.

Mutta poikkeuksia on. Kokemäellä, Porin seudulla suositaan vanhoja Toyotoja samaan malliin kuin Pohjois-Karjalan maaseudulla. Maantieteellisesti lähin samanlainen alue löytyy Päijät-Hämeen Hartolasta. Jos tarkastellaan alueita läheltä pääkaupunkiseutua, löytyy täältä Mäntsälän Haukijärven ja Kaukalammen alue, joka muistuttaa enemmän Pohjois-Savoa kuin Etelä-Suomea, autokannalla vertailtuna.

Ja vastaavasti toisinpäin: Oulun keskustassa ajetaan samanlaisilla autoilla kuin Hyvinkäällä, Lohjalla ja Porvoossa. Autokannan rakenteeseen vaikuttaa paitsi sijainti Suomessa, myös alueen kaupungistumisaste. Ja tietenkin on niin, että siellä missä välimatkat ovat pitkiä ja julkista liikennettä on vähän, ajetaan vanhimmalla kalustolla.
Pohjanmaalla suositaan saksalaisia ja ruotsalaisia diesel-autoja. Lakeuksien tuulia voi tuntea myös monien sisä-suomalaisten maakuntakeskusten liepeillä, joilta ajetaan paljon työmatkoja keskustaan.

 


Näin tutkit karttaa

Karttaa voi tutkia zoomaamalla, vierittämällä ja alueiden tietoja klikkaamalla. Siinä on neljä teematasoa:

  1. yhdistelmämuuttuja ”Vanhat paljonajetut vs. uudet ja vähänajetut” 
  2. yhdistelmämuuttuja ”Pienet vanhat bensakoneet vs. suuret uudet dieselit” 
  3. muuttuja ”Henkilöautotiheys, autoa/talous” 
  4. muuttuja ”Moottorin teho, kW”

Karttatason valitsemalla ja aluetta klikkaamalla voi tarkastella sen tietoja: henkilöautojen määrä, kolme suosituinta vuosimalli (vuosi ja merkki), keskimääräinen teho, matkamittarilukema, CO2-päästöt, moottorin iskutilavuus, auton pituus, paino, ikä ja dieselautojen osuus-%.

”Toiminnalliset karttatasot” –paneelista voi valita haluamansa teeman.

Tässä yksi esimerkki toteutuksesta, jossa julkisen toimijan avointa dataa on visualisoitu useista näkökulmista ja tarkempiin tietoihin on mahdollisuus porautua kartalla, tuottaen lisäarvoa esimerkiksi päätöksenteon tukena alan ammattilaisen käsissä. 

Jos haluat tietää, mitä kaikkea paikkatiedon avulla voidaan saavuttaa sinun organisaatiossasi, aloita tutustumalla Kuusi tapaa hyödyntää paikkatietoa -oppaaseemme. 


Lähteet:
Trafin ajoneuvojen avoin data-aineisto 23.5.2017.
©Tilastokeskus, Paavo Postinumeroalueet, 23.5.2017.

 

Tutustu myös

Blog moderation guidelines and term of use